Tulin rauhoittumaan


Tänään olen tehnyt niin miljoona asiaa, että pää on aivan pyörällä. Hetkittäin on aivan mahtava olo kaikista kivoista asioista ja tuntuu että asiat menee juuri niin kuin toivon, mutta toisena hetkenä joutuu perumaan niitä kivoja asioita, kun tajuaa että joskus on ajateltava realistisesti. Kaikkea ei voi vetää riskillä. Kai? Puhelu rakkaalle ystävälle auttoi tähän hektiseen olotilaan ja kohta taidan mennä vielä iltateelle toisen ystävän luokse, jotta saan hieman ajatuksia ulos päästäni. Hyvien yöunien tähden. Sitten päätin tulla myös tänne rauhoittumaan ja kirjoittamaan höpöjä teille, joten oikeastaan mitään asiaahan minulla ei tällä kertaa ollut. 🙂



Nämä kaikki kuvat ovat uuden kotini sisäpihalta. Ilahduttaa tosi paljon että taloyhtiömme pitää huolta pihasta ja vielä tekee siitä kauniin jouluisen pienillä näteillä jutuilla!



Tämä talvi on kyllä ollut niin kaunis että ihan hengästyttää! Itsekin olen heilunut kameran kanssa hangissa ja muutamia kuvia voin näyttää teille myöhemmin. Olen myös ihastellut teidän talvikuvia, niitä onkin näkynyt monissa blogeissa, esimerkiksi Karmiininpunaisella, Auralla ja Classy & Glamorousilla . Minut sai myös huokailemaan ihastuksesta Päivin talviset kuvat minun ihanasta kotikaupungista! Oi, kun se on niin nätti! Täältä tullaan pian!

Kaakkua ja joulun odotusta



Hei ihanuudet ja anteeksi hiljaiselo! Se on tämä joulunalusaika, kun on miljoona asiaa mielessä yhtä aikaa ja niiden toteuttaminen järjestelmällisesti retuperällä. Lähden alle viikon päästä joulun viettoon kotiseuduille ja sitä ennen koitan saada asioita järjestykseen, jotta voin viipyä mahdollisimman kauan. Saattaahan se olla että koti-ikävä tai jännitys kaikista ensi vuoden jutuista ajaa kotiin jo aiemmin. On sanottu että “silloin kun on huolia, leivo kakku”. Ei minulla huolia ole, mutta ajattelin että saa kaikki työt väistyä sunnuntaiksi ja minä leivon “uuden kodin kakun”. Onnistui yllättävästi näin ensikertalaiselta ja vielä kaasu-uunin kanssa.

Kakku on nimeltään Pistaasilla ja hunajalla maustettu oliiviöljykakku

Ohje löytyi ystävän lainaamasta Olivia-lehdestä ja ensimmäisen kuvan kuvasin lehden sivulta. Ei mun kakku ihan noin juhlalliselta näyttänyt! 🙂

Laitan ohjeen, koska oli sen verran hyvää että voisin tehdä toistekin. Ehkä jouluksi.

1,5 dl oliiviöljyä
1,5dl sokeria ( suosittelen intiaani-tai ruokosokeria)
3 kananmunaa
3,5 dl vehnäjauhoja ( laitoin luomusämpyläjauhoja, joka sisältää myös kaurarouhetta-ja hiutaleita)
2tl leivinjauhetta
1,5dl rouhittuja pistaasipähkinöitä ( laitoin osaksi mantelirouhetta)
1 appelsiinin raastettu kuori
2rkl appelsiinin mehua
Pinnalle: 4rkl hunajaa, 4rkl rouhittuja pistaasipähkinöitä
Tarjoiluun kermavaahtoa

1. Vatkaa sokeri ja oliiviöljy kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat yksitellen koko ajan vatkaten.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinan joukkoon. Lisää taikinaan viimeiseksi hyvin pestyn appelsiinin raastettu kuori ja mehu.
3. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan ( tilavuus 1,5litraa ). Paista 175-asteisessa uunissa n.70 minuuttia. Tarkista kypsyys coctailtikulla (tai kuten minä, haarukalla:) Kypsä kakku ei tartu tikkuun ja irtoaa kakkupohjan reunoista. Anna kakun hieman jäähtyä vuoassaan.
4. Kumoa kakku tarjoilulautaselle. Valuta päälle hunajaa ja ripottele pinnalle pistaasipähkinöitä. Tarjoa kakun kanssa vatkattua kermavaahtoa. Kakku säilyy mehevänä kelmuun käärittynä viikon.

Tällainen tuli mun kakusta! Sitten vaan ystävät kylään ja syömään!

Jotain ihan pientä




Jouluilut omassa kodissa taitaa jäädä tällä kertaa ihan minimiin olosuhteiden pakosta. Jonkun joulukukan haluaisin kyllä tunnelmaa tuomaan, mutta muutoin keskityn lähinnä kynttilöihin, viltteihin ja kuumiin juotaviin. Joulua vietän äidin luona kotiseuduilla, joten koristelemaan pääsen sitten onneksi siellä. En malta odottaa kuusen koristelua! Se on musta ihan huippukivaa!

Jotain pientä kuitenkin keksin täällä järjestellessäni yötä myöten. Kasasin hauskan heppuasetelman hyllyn päälle piparkakkumuoteista.

Ystävältä saatuun korttitelineeseen ripustin joulupalloja….

…ja verhotangosta roikkuu valot. Siinä taitaa olla ihan tarpeeksi koristelua pieneen kotiin.

Seinät täällä näyttää tosiaan vielä tältä. Täynnä reikiä. En malta odottaa muutosta! 🙂

Tähän valaisimeen olen jotenkin lopen kyllästynyt. Ajattelin tehdä siitä pöytävalaisimen tai siirtää eteiseen.

Väsyneen bloggajaan olisi taas aika mennä nukkumaan, eikä kolistella naapureita hermoraunion partaalle…
Kauniita unia!

Tummaa juhlatunnelmaa


Jo perinteeksi muodostunut itsenäisyyspäivän illallinen nautittiin ystävieni ( ja kissojen ) dramaattisesti sisustetussa kodissa. Illallisen teemana oli tällä kertaa meze, eli värimerellisiä tapaksia. Itse tehtyinä viininlehtikääryleitä, hummusta, oliivitahnaa ja muita ihania herkkuja.


Vinksin vonksin kynttilän valossa


Lamppu on jo katossa, mutta kynttilän valossa on enemmän tunnelmaa ja tunnelma lämmittää melkein yhtä paljon kuin iskän vanha, ruma villapaita ja höyryävä teekupillinen. Huonekalut ja tavarat on vain isketty jonnekin ja hakevat vielä paikkaansa varmasti tovin. Väännellään ja käännellään.


Kiinni jäin….facebookissa, vaikka olisi paljon tehtävää. No, se on sunnuntai ja lepopäivä. 🙂 Toivotaan että nämä jäävät viimeisiksi kellertävänkukertaviksi tunnelmakuviksi, jottei blogini kuvataso aivan tyystin laske. Se on tämä pimeä aika ja kun ei jaksa kaivaa jalustaa esille. On tullut hieman valvottua muuton jäljiltä, joten nyt nukkumaan, ennen kuin nukahdan pöytään!

Terveiset kaaoksesta!



Täällä sitä ollaan, uudessa kodissa. Kaikki on hieman rempallaan ja kaaos valloillaan, mutta silti tuntuu kodilta ja kivalta! Työsarkaa on paljon, sillä päätin että maalaan asunnon seinät valkoiseksi, niin kuin ne joskus ovat olleet. Nyt seiniä koristaa likaiset, repsottavat tapetit. Joulun jälkeen siis ajattelin poistaa tapetit ja maalata, joten nyt koitan saada kodin vain jotenkin asuttavaksi, jotta voin karata joululomalle. 🙂

Tunnelma on aika ihana ja vähän hassu. Kylppäristä poksahti valo, joten kävin suihkussa kynttilänvalossa. Muutakaan valaistusta en ole saanut vielä paikoilleen, joten pienillä valoilla ja kynttilöillä mennään. Patterit on kylmät. Pitäisi varmaan ilmata. No, villasukilla ja viltillä pärjää. Olen syönyt aamiaiseksi, päivälliseksi ja illalliseksi leipää sängyssä maaten, kun en ole laatikoiden purkamiselta malttanut käydä kaupassa ja pöytä on tukossa tavaraa.

Palataan siis pian! 🙂