Italialaistyylinen naurisrisotto

Uudessa Mustassa on vietetty marraskuun ajan Paluu juureksiin-kuukautta, jolloin kotimaisista juureksista on valmistettu jotain perinteisiä juuresvuokia- ja laatikoita eksoottisempaa. On ollut hauska seurata mitä kaikkea juureksista voikaan keksiä, sillä itselläni ainakin mielikuvitus meinaa loppua ruoanlaitossa aina kesken. Tarvitsen inspiraatioita ihanan näköisistä keittokirjoista ja ruokablogeista pullollaan herkullisia kuvia (+ poikaystävän, joka on minua parempi kokki ja auttoi tässäkin haasteessa ).  Minut haastoi mukaan Sofie Avec Sofie-blogista. Kiitos innoittavasta tehtävästä!

Näin viimeisellä viikolla juureksena oli nauris ja päädyimme valmistamaan hieman Jamie Oliverin innoittamana tuhdin naurisrisoton ja italialaistyylisen raikkaan naurissalaatiin fenkolilla ja päärynällä.

 

NAURISRISOTTO 4:lle hlölle. Valmistusaika n. 1h

300 g risottoriisiä

1,5 dl valkoviiniä

1 l kasvislientä

2 pientä chiliä

voita

75 g parmesania

3 pienehköä naurista

1 sipuli

hunajaa

salvianlehtiä

mustapippuria

suolaa

 

-Kuutioi kaksi naurista ja aseta kolmas sivuun odottamaan. Pilko sipuli. Kuulota sipulia öljyssä pannulla n. 5-10 min miedolla lämmöllä. Lisää nauriin palat ja jatka kuullotusta n.5 min.

-Lisää pilkottu chili.

-Nosta lämpöä hieman, lisää pannulle 300 g risottoriisiä ja kuullota n. 2 min.

-Lisää pannulle valkoviini ja hauduta pois. Alenna sen jälkeen lämpö takaisin miedoksi.

-Lisää kasvislientä vähitellen, kauhallinen kerrallaan sitä mukaa kun liemi hautuu pois ja kunnes riisi on kypsää al dente. Koko litran kasvislientä ei välttämättä tarvita.

Vähän ennen kuin riisi on kypsää leikkaa vimeinen nauris ohuiksi siivuiksi. Kuumenna toinen pannu ja paista naurissiivut voissa. Anna siivujen ruskistua ja käännä ne yksitellen. Mausta teelusikallisella hunajaa, suolalla ja pippurilla. Hiukan ennen valmistumista lisää pannulle vielä parikymmentä salvianlehteä ruskistumaan ja rapeutumaan.

-Kun riis on kypsää, ota risottopannu pois liedeltä ja sekoita mukaan 75 g parmesania ja iso köntti voita. Sekoita ja jätä hetkeksi hautumaan kannen alle.

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Tarjoile naurisrisotto paistettujen naurislastujen ja  salvianlehtien, oliiviöljyn, parmesanin ja yrttien kanssa. Lisää halutessasi päälle vielä sitruunan mehua ja tuoreita salvianlehtiä.

ITALIALAISTYYLINEN JUURESSALAATTI NAURIILLA, FENKOLILLA JA PÄÄRYNÄLLÄ

– 2 naurista

– raa’ahko päärynä

– puolikas fenkoli

– puolikkaan sitruunan mehu

– minttua

– lehtipersiljaa tai sitruunamelissaa’

– oliiviöljyä ja suolaa

Raasta juurekset, lisää yrtit ja mausteet. Tarjoile salaatti joko sellaisenaaan tai lisää päälle saksanpähkinöitä ja karpaloita.

 

Muut naurisreseptit julkaistaan Uuden Mustan sivuilla torstaina. Jos mielit reseptejä myös punajuuresta, lantusta ja palsternakasta, niin kurkkaa linkit:

http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/11/24/kutsu-palsternakka-keittiosi-kunniavieraaksi.html

http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/11/17/lanttu-kuoriutui-joulujuureksen-maineesta.html

http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/11/10/punajuuri-soluttautui-pitsan-paalle-ja-prinsessaleivosten-si.html

New Yorkin tuliaisia

Poikaystävä palasi pitkältä Amerikan matkalta ja sain New Yorkista tuliaiseksi kupposen, jota olen haaveillen vilkuillut muun muassa Vihreän talon keittiössä.

 

 

Kupin värit tuovat mieleeni kupit lapsuudestani. Jos tällaiset kupit ikinä tulevat vastaan minua jossakin, niin ostan varmasti. Varsinkin tuo sydänkuppi olisi todellinen löytö, sillä siihen liittyy monia muistoja. Jos jollakulla on tuollainen myydä, niin täällä ostaja! Luulen että kukkakuppi on helpompi löytää.

 

Juhlat ja juurekset

 

Ystäväni valmistui, joten eilen juhlimme kera mansikkamargaritojen ja herkkujen. Tunnelma oli ihana ja iloinen! Herkuista puheen ollen, huomenna starttaa taas Uuden Mustan Paluu juureksiin-viikko uudella juureksella. Sofie haastoi minut ja olen innoissani siitä että minun täytyy tehdä ruokaa ensi viikolla. Siitä on hyvä lähteä!

Haluaisin haastaa muutaman blogin mukaan ja minua kiinnostaa kovasti minkälaisen juuresherkun loihtisi Anna Koemaistaja-blogista?  Entä millainen annos syntyisi Avaruusaseman keittiössä? Suvin ruokakuvat saavat aina huokailemaan, joten haaste lähtee myös Vähän vinoon-blogille. Otatteko haasteen vastaan? Jos otatte, niin pyydän että Uusi Musta lähettää teille tarkemmat ohjeet ja ensi viikolla sitten kokkaillaan!

 

 

Illallinen

Rakkaat pyysivät illalliselle ja kukapa kutsusta kieltäytyisi! Hurmaavassa kodissa oli saapuessani jo täysi touhu päällä. Keittiössä valmistui suppilovahveropastaa ja jälkiruoaksi hedelmäsalaattia. Ihana ilta! Voisi sanoa, että yhteiset kokkailuhetket tämän pariskunnan kanssa ovat muodostuneet jo perinteeksi.  Yhdessä on nautittu aamupalaa, brunssia ja illallista.  Seuraava herkutteluhetkikin on jo sovittu. Joka kerta kun astun tuohon kotiin, tuntuu kuin olisin ulkomailla, lomalla.

 

Minua ei harmita yhtään, että Ravintolapäivä jää tänään väliin, sillä luvassa on kiva ilta. Juhlimme tänään ystäväni valmistujaisia. Ruoanlaitosta puheen ollen Sofie haastoi minut osallistumaan Uuden Mustan Paluu juureksiin-marraskuuhun ja tottahan toki olen mukana! Huomenna kerron ketkä minä aion haastaa mukaan! Nauttikaa viikonlopusta, murut!

Marraskuun kukat

Toin eilen tuliaisia Suomenlinnasta. Marraskuun kukkia.

 

 

Pieni pakomatka

 

Ankeista ankein maanantai. Tuntui että kaikki kaatuu päälle heti aamusta. Pakkasin kameran laukkuun, suuntasin Kauppatorille ja hyppäsin Suomenlinnan lauttaan. Aurinko paistoi, oli kirpeää ja kaunista. Tarpeeksi kauan käveltyäni alkoi olo tuntua paremmalta ja jossain vaiheessa tunsin itseni jopa onnelliseksi. Välillä kun pysähdyin ja suljin silmät kuulin vain lintujen laulun, puiden kahinan ja telakalta pienen paukkeen.

Vihreä nurmi, kukkia, kuivat kadut ja aurinko. Ei uskoisi että parin viikon kuluttua on joulukuu.

Kuva

Kuva vuodelta 1981.

 

Punainen aamiainen

Vaaleanpunaisia pullia? Lindströminpihvejä? Ei, vaan punajuurisämpylöitä. Eilen pyöräyttelin jo rutiinilla sämpylöitä, kun edelliset loppuivat. Raastoin niihin porkkanan lisäksi nyt myös punajuurta ja maku parani tuplasti! Ei pelkissä porkkanasämpylöissäkään mitään vikaa ole, mutta vaihtelu virkistää ja punajuuri tuo hyvän, hieman makean maun. En ole mikään leipuri-ihme, joten tuollaisia könttejä ne ovat, mutta ihan hyviä könttejä. Olen ilahtunut että nuo valmistuvat kahdessakymmenessä minuutissa ja ainekset saa kaavittua kasaan ilman kaupassa käyntiä. Siitä siis tämä äkillinen innostukseni sämpylöihin. Helppoa ja hyvää.

 

Sämpylät nautin jogurtin kanssa, johon laitoin maustamattoman luomujogurtin lisäksi mustaherukoita, mandariineja, päärynää ja raakakaakaojauhetta.  Hmm, tiedän että kuulostaa vähän kummalliseslta yhdistelmältä, mutta aamiaiseni koostuvat usein juuri siitä mitä kaapista löydän. Tai no, sanotaan että kaikki mitä syön on oikeastaan sattuman kauppaa. Ne joko toimivat yhdessä, tai sitten eivät. No, onneksi tuosta tuli hyvää. Tämä johtuu siitä, että en osaa suunnitella kauppalistaa. Se tarkoittaa että pitäisi olla ohjeet ruokiin ja sitä ennen tietää mitä haluaa viikolla syödä. Minä en tiedä. Ostan siis kaupasta ihan mitä sattuu ja kun tulen kotiin huomaan, että minulla on sitruunaa, kookosmaitoa, selleriä ja ehkä avokado. Mitä siinä sitten voi tehdä?

 

 

Oletteko muuten koskaan nähneet tuollaista violettia kastehelmilautasta? Minä en tiennyt olevan olemassakaan, mutta tuo osui silmään kivan töölöläiskirpparin ikkunassa viime kesänä. Se oli saatava.

Kiitos lounaasta

 

Rakas ystävä sanoi  tänään, että ei tässä muuta tee mieli kuin suklaata ja peiton alle. No näin se on. Jos täällä on hiljaista, niin se johtunee juurikin siitä, että rauhaisaa eloa täällä vietellään ja sitä samaa kuin viime postauksessa eli lämpimiä sukkia, kamomillateetä, Feistia ja sisustuslehtiä. Häh, niissähän on joulukannet! Oho, se on kohta täällä, jestas sentään.

Olen lukenut ja kokenut kivoja juttuja hyvän jakamisesta. Ilahdutetaan toista vaikka kehumalla kenkiä tai edes ihan vain hymyilemällä ja sen sellaista. Niitä pieniä kivoja tekoja, jotka piristävät päivää valtavasti. No, tänään minulle tehtiin kivasti. Nainen takanani kahvilajonossa tarjoutui maksamaan loput lounaastani, kun tililläni ei ollut katetta. Suoraveloitus oli vienyt pennoset salamannopeasti. No, sain sitten lounaani. Se oli kivasti tehty. Vaikka oikeastaan minua kyllä vähän nolotti.

Onko teille käynyt koskaan noin?

Upeista kuvista saa kiittää marraskuun pimeyttä.

 

 

Pehmeää ja lämmintä, kiitos

 

Sunnuntai. Tällä hetkellä kaikkein lempparein on tuo kofeiiniton vihreä tee. Voi juoda iltaisinkin monta kupillista. Villasukat. Pehmein villatakki. Suklaata. Kynttilät. Siinä se.