Huvikummun keittiössä

Vielä tämän postauksen verran vaaleanpunaisen talon tarinoita, sillä keittiöt ovat aina inspiroivia. Talossa asuu kaltaiseni astiahamsteri, jonka on vaikea vastustaa kauniita kippoja ja kuppoja. Tähän voisi lainata Mairen Kettukarkki-blogista löytyvää lausahdusta:  ” Astioita ei voi olla liikaa – on vain liian pieniä keittiöitä! ”

Allekirjoitan.

Kylässä Huvikummussa

Olen oikeastaan tyytyväinen, etten ole koskaan käynyt Kööpenhaminassa, sillä pelkästään ystäväni luona vierailu sai minut taas hullaantumaan kaikista ihanista asioista ja esineistä! Toisin sanoen Kööpenhaminassa tulisin luultavasti hulluksi niissä ihanissa pikkuputiikeissa täynnä kaikkea kivaa ja minut saisi raahata väkipakolla kotiin. Nooh, onneksi silmänruoka on parasta karkkia, eikä kaikkea tarvitse saada itselle. Vierailu ystäväni kodissa voitti juuri monta herkkuputiikkia!

Talo kuin Huvikumpu

Ystävieni koti on kaunis kuin Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Jos minulla olisi talo, olisi sen väri ehdottomasti kanssa tuollainen vanha roosa. Puutarha olisi villi ja vehreä ja täynnä kukkia, omenapuita ja marjapensaita. Ihan niin kuin tässä kodissa. Näiden kuvien myötä aurinkoista juhannusta teille!

Mummolaromantiikkaa

Tässä muutamat aarteet, jotka löysin kirpparilta. Olen kaivannut sängyn päälle värikkäitä tyynyjä, mutta mieleisiä ei ole tullut vielä vastaan, paitsi liian kalliissa hinnoissa. Kirpparit ovat onneksi mainioita aarreaittoja. Ristipistotyyny maksoi 2,5 €. Kankaanpala tarttui kahdeksallakymmenellä sentillä matkaan aikaisemmalta kirpparilta, sillä ajattelin tehdä siitä tyynyn. Nyt sinapinkeltaisia tyynyjä tuleekin sitten olemaan kaksin kappalein, kun löytyi tämä kukkatyynykin.

Kynttilä on peruja tuttavaltamme täältä ja sain myös laatikollisen kaikkea muuta ihanaa, joista kerron myöhemmin. Kynttilänjalka, siniset Rörstrandin mokkakupit ja sininen keramiikka-astia löytyivät myös kirpparilta. En malta odottaa että pääsen keittämään mutteripannulla espressot ja tarjoamaan noista kupeista!

Mökkielämää

Keksittiin tiistaina kesken Helsinki-päivän huvilakierroksen hypätä junaan ja matkustaa poikaystävän vanhempien kesämökille. Taisi kauniit linnunlauluhuvilat inspiroida mökkielämään ja oli siinä auringonpaisteellakin osuutensa.  Sain niin paljon onnentunteita joutilaisuudesta. Saunomisesta, aamupaloista ulkona, lehtien lukemisesta viltillä ja hiuksien pesemisestä kaivovedellä. Suurin rakkauspuuska iski kuitenkin läheisen järven rannalla, jossa kohtasimme viimeisen kuvan näyn. Kymmenen pistettä sille, joka arvaa mitä kuvassa näkyy. En uskaltanut laittaa lähikuvia, sillä kaikki eivät ehkä lepertele näille nuijapäille niin onnellisena kuin minä. Ihania!  Kamerassani on nyt kymmeniä kuvia pikkiriikkisistä sammakonpoikasista! Niillä oli silmätkin! ❤

Tarvitsen todella sen luontoblogin, jotta voin pommittaa sinne nuijapääkuvia….

Nyt matkaan viikoksi kotiseuduille, mutta kone lähtee mukaan, joten kuulumisia luvassa varmasti sieltäkin. Eli kirppislöytöjä ja lisää puutaloja. 😉

Linnunlaulun huvilat

Lisää tapetteja ja puutaloja! Viime tiistaina vietettiin Helsinki-päivää jolloin oli tilaisuus päästä kurkistamaan miltä Töölönlahden läheisyydessä sijaitsevat kauniit Linnunlaulun huvilat näyttävät sisältä. Yksi huviloista, se sininen, on tuttu lähinnä pihalla sijaitsevan kahvilan vuoksi ( ihanat näkymät kahvilan terassilta Töölönlahdelle! ),viereinen valkoinen Villa Kivi on kirjailijatalo ja yksi radan toisella puolella sijaitsevista huviloista nimeltä Eläintarhan huvila palvelee taiteilijaresidenssinä ulkomaalaisille taiteilijoille. Nämä sisäkuvat ovat sieltä. Olen vieraillut Eläintarhan huvilassa vuosia sitten erään ulkomaalaisen taiteilijan vierana ja mieleeni olikin jäänyt paikan tunnelmallinen henki, upeat tapetit, hieno terassi ja herkullinen illallinen kivojen ihmisten seurassa. Voisipa tuonne hakea residenssiin itsekin!

 

Ai niin, onhan sitten vielä tämä viimeisen kuvan ränsistynyt huvila, jossa Aulis Junes pitää luultavasti tavaramäärältään suurinta kirpputoria, jossa olen koskaan vieraillut! Lattiasta kattoon niin paljon tavaraa, että sieluni silmin jo järjestelin niitä uuteen uskoon. Toivottavasti moni sisustaisi kotinsa sieltä löytyvillä aarteilla, sillä soisi todella tavaran liikkuvan. Eihän tuonne huvilaan mahdu muuten kohta sisään.

Lintutapetti ja puutalokuume

Edellisessä postauksessa vilahti hieman ystävieni kotia, josta olen napsinut kuvia aikaisemminkin. Pakko vielä näyttää nämäkin kameralle taltioituneet kuvat, sillä tämä koti on minusta vain niin kaunis ja viihtyisä. Vierailu saa yleensä aikaan tapettikuumeen lisäksi puutalo- ja muuttokuumeen. Mitä tykkäätte tästä Hanna Werningin suunnittelemasta lintutapetista? Minusta se on ihana! Muita suosikkejani ovat esimerkiksi nämä mahtavan värikkäät tapettikuosit vuodelta 2011.

 

Ja tämä keittiö! Kohta sujahtaa kyllä vaihtelun vuoksi omatkin purkit ja purnukat jotenkin kivempaan järjestykseen!