Sunnuntaibrunssi ja valloittava viikonloppu

Tämä viikonloppu on ollut niin kiva, että oikeastaan kaikki viimeisetkin “huolenrippeet huomisesta” ja stressinpoikaset hävisivät taivaan tuuliin. Majoitin kaksi ihanaa neitosta perjantaina, vietimme lauantaina viini-iltaa, tehtiin sieni-ja tomaattileipiä, valvottiin aamuyöhön ja sovittiin sunnuntaibrunssi.

Yksi ystävistäni sai sattumalta asunnon ihan naapuristani ja en oikeastaan pysty tarpeeksi hehkuttamaan kuinka mahtavaa se on! En edes vielä tajua sitä, että voin soittaa toiselle ja ehdottaa iltateetä tai juosta kotivaatteissa naapuriin lukemaan sunnuntain hesaria, juomaan kahvia ja kuuntelemaan lp-levyjä.  Niin monet kerrat olen toivonut, että kaikki ystäväni asuisivat samassa kaupungissa. Mitenkäs ne muut vielä saataisiin tänne? No, viimeistään mummokommuunissa sitten…

 

( Ystävän vinkeät leggarit ovat muuten Haldinin! )

Ihan hassu ja vallan kiva juttu on myös se, että blogini on mukana Glorian ruoka & viini ja Glorian Koti-lehtien järjestämässä Blog Awardsissa. Hihihihih ( hermostunutta hihitystä ). Melkein vajosin  hetkelliseen paniikkiin ja painetilaan, että mitä nyt pitäisi tänne höpöttää, kunnes tajusin, että ei mietitä sitä, vaan jatketaan samaan malliin! 😀 Olen otettu, että olen päässyt niin hienoon seuraan, kaunis kiitos Glorialle! Allaolevasta kuvakkeesta pääsee kurkkimaan blogeja ja äänestämään suosikkiblogiaan.

Iloista alkavaa viikkoa!

Advertisements

13 thoughts on “Sunnuntaibrunssi ja valloittava viikonloppu

  1. jee Onnea! 🙂 🙂
    toi on mahtava juttu- tää ehdokkuus nimitäin!
    ja sekin on kyl tosi makeeta että naapurissa asuu ystäviä!!
    ja kuvista päätellen upeaa semmoista- hesarit, lp levyt ja tuolaiset illat kuulostaa juuri oikealle puuhalle:) hyvä mieli tarttui tänne saakka 😀
    mukavaa suunnuntaita!

  2. A kiss: Kiitos!! 🙂 Sä saat mut aina myös hyvälle mielelle ihanilla kommenteillasi, kiitos siitä!
    On kyllä ihan parasta saada ystävä lähelle, sillä tuntuu että nykyisin ihan liian harvoin on sellaista, että vietetään aikaa suunnittelematta. Kaipaan sitä, että voi vaan soittaa ovikelloa ja sitten makoillaan villasukat jalassa ja höpötetään. Mun ovikello ei oikeasti koskaan soi ja tapaamisia järkkäillään etukäteen kalenterin kanssa. Toisin oli lapsena. 🙂 No, nyt mä aion viettää teehetkiä joka viikko! 😉
    Kivaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa sinne myös!

    • tuo kalenteri asia on niin totta. nykyään on melko vaikeaa tehdä mitään ilman viikkoa tai kahta tapahtuvaa etukäteissuunnittelua 😀 onneksi on aina muutamia ystäviä jotka ehdottaa spontaanistikin näkemisiä ja tekemisiä. Se on paljon parempaa se!

  3. Suunnittelematon ja spontaanisti vietetty aika ystävien kanssa on kyllä nykyään harvinaista herkkua, välillä kun tuntuu ettei edes sille etukäteen sovitullekaan näkemiselle tahdo löytyä aikaa…Nauti tilaisuudesta, kuulostaa ihan muikealle! 🙂

    Ja olet kyllä ihan oikeutetusti mukana äänestyksessä 😉

  4. A kiss: Totta, juuri näin! 🙂

    Kristen: Neulo mullekin! 😉 En tiedä millä ohjeella nuo on tehty, ystäväni oli saanut ne lahjaksi ja lainasin niitä. Löysin kuitenkin tällaisen ohjeen: http://elankerran.blogspot.fi/2011/09/virkatut-tossut-ja-ohje.html
    Mä oon niin huono käsitöissä, että luultavasti en ymmärtäis ohjeita, vaan lähtisin itse soveltamaan ja sitten niistä tulis joku yllätys… 🙂

    Enne: Niinpä. Ja nautin, äsken käytiin juuri lenkillä “naapurin” kanssa. 😉 Jee, sitäkään en olisi saanut aikaiseksi aloittaa yksin! Kiitos ihanista sanoistasi!

    Riikka: Pitäisköhän koittaa väkertää tohvelit…? 🙂 Kiitos paljon! Ja kuule samoin! 🙂 Sulla on hieno blogi!

    Nalle: Kiitos! 🙂

    Hanna: No todellakin! Vaikka lämpenisin enemmän ajatukselle, että sustakin tulis mun naapuri nyt heti! ❤ Pus!

  5. Oi mitkä ihanat keltaiset tossut!

    Ja olisipa ihanaa, jos joku toveri asuisi ihan vieressä. Nuorempana asuttiinkin kaikki aika läjässä, mutta iän karttuessa olemme taas levittäytyneet ympäri Suomea ja arjen keskellä treffailusta on tullut aina vain hankalampaa ja hankalampaa.

  6. Tiina: Sama minulla….onneksi paljon ystäviä asuu samassa kaupungissa, mutta muutama rakas asuu kauempana ja joutuu kaipailemaan. Toisaalta hyvänä puolena voi ajatella, että on kivaa itse matkata välillä muualle ja viettää laatuaikaa, kun näkee harvemmin.
    Onpa sulla mielenkiintoinen blogi!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s