Kaappikaunotar

Vielä kerran, onnellista ja energistä uutta vuotta teille kaikille! Tuntuu hassulta, että joulu meni rytäkässä ohi, uudenvuoden juhlat siinä samassa ja nyt ollaan taas pamahdettu työläisiksi arjen keskelle. Tai siis sellaiset ovat omat fiilikset. Päätin, että tulevat talvipäivät menevät hyvin ja omalla painollaan ja keskityn vain olemaan tyytyväinen ja rauhallinen, enkä suostu stressaamaan mistään. Helposti sanottu ja tehty, eikös vain. Valoa kohti.

Olen nauttinut jokaisesta hetkestä, jonka olen saanut viettää uudessa kodissa. Kivaa, että on koti, jossa hengailee joku toinenkin. Se on oikeastaan ihan hirmukivaa.

Koitan saada taas myös blogin päivitystahtiin hieman virtaa. Kiitos paljon, kun olette jaksaneet seurata silti mukana, vaikka täällä onkin ollut hiljaista! Ja nyt väsyneen naisen lörpöttelyt sikseen ja asiaan, eli kaappiin!

Kotiutimme vanhan liinavaatekaapin ennen joulua ihanasta Olkkari-liikkeestä. Tarvitsimme lisää säilytystilaa ja nimenomaan kaappia, johon saisi piilotettua kaiken paperisälän ja tavarat, jotka lojuvat pöydillä ja lattialla. Ihastuimme kaappiin, sillä se toi mieleen meillä lainassa olevan vitriinikaapin.  Väri on aivan sama, kuten myös pyöristetyt kulmat. Sovitimme kaappia olohuoneeseen vitriinikaapin seuraksi, mutta se olikin vähän liikaa ja kaappi löysi paikkansa makuuhuoneesta.

Kuten huomaatte, pieni järjestelijä on päässyt vauhtiin. Luultavasti Mokosta löytämäni lintujuliste saa jäädä ja “muistitaulu” siirtyy työpöydän ylle. Paitsi, että minulla ei ole vielä työpöytää.

Hei, orkidea kukkii! Avasi kaksi nuppua uudeksi vuodeksi. Olkoon se hyvä merkki.