Silkkaa rakkautta

Viikonloppuaamiaiset ovat kyllä silkkaa rakkautta! Niin suuri ero arkiaamuihin, kun saa rauhassa herätä toisen kanssa ja olla luvan kanssa hidas. Minä kun en lukeudu niihin ihmisiin, jotka jaksaisivat arkiaamuina herätä tarpeeksi ajoissa, jotta töihin ei tarvitsisi lähteä hirveällä kiireellä hiukset sekaisin, pyörän avainta etsien, hieman äksyillen ja eväät kotiin unohtaen. Viikonloppuisin unihiekkaa voi olla silmissä vielä aamiaisen jälkeenkin ja voi ihastella auringontäyttämää kotia, lueskella blogeja ja juoda toisen kupillisen kahvia. Kahvista puheenollen, nyt meillä on maistelussa tuo Clipperilta saatu Italian style roast. Aiemmin tehokäytössä on ollut se Clipperin violetissa pakkauksessa oleva kahvi, jota saa onnekkaasti ihan lähikaupoistakin. Kaunis pakkaus on melkein yhtä tärkeä kuin sisältö, sanon ma.

Aamiaispöydästä löytyy muutakin saatua, nimittäin Vihreän talon kesäkemuista kotiutetut Arabian Piilopaikka-astiat. Nuo ovat niin kauniit, että olen ominut ne itselleni. Pitää siis ostaa Ernollekin oma kupponen. Vaikka meillä ei kyllä olla tarkkoja eripariastioiden kanssa, päinvastoin, niitä harrastetaan.

Näyttää vähän siltä, että viikonloput ovat yhtä herkuttelua, mutta kyllä lettujen lisäksi kokataan välillä vaikka munakokkeliakin. Viikonloppuisin on vain niin kiva tehdä jotain spesiaalimpaa, krhm, eli makeaa. Pakko kehua, että perheemme parempi kokki (voitte arvata kumpi) on harjaantunut noiden banaanilettujen kanssa ihan mestariksi. Ne ovat niiiin hyviä turkkilaisen jogurtin ja marjojen kanssa, että ostamme banaaneja melkeinpä vain siinä toivossa, että ne mustuisivat nopeasti.

Hei, aurinkoista viikonloppua ystävät (vaikka nyt sataakin ihan täysillä ja ukkostaa)! Vähän jännittää nuo salamat….