Kuvakulmia

makuuhuoneen-kaappi

Tervehdys viikonloppuunne, ihanat! Tässä sekalainen otos kuvia, jotka syntyivät Tarun haasteesta etsiä kotoa erilaisia kuvakulmia. Tiedä sitten ovatko niin erilaisia, mutta hauskaa välillä vain räpsiä menemään sen koommin puunaamatta.

Ensimmäisessä kuvassa uuteen nurkkaan muuttanut kaappi, sisustuslehtikasa ja paikkaansa etsivä kasa kehyksiä. Lisämausteena puntit, jotka osineen liikkuvat akselilla olohuone-makuuhuone ja joihin muutaman kerran viikossa täräyttää varpaansa niin, että ärräpäät lentelee.
laatikko-ja-kirjoja

Vitriinikaapin muutettua takaisin omaan kotiinsa, kirjahyllyksi muodostui hyllyt, jotka aiemmin palvelivat “sälähyllynä”. Näin tällä erää, katsotaan mihin tämä muotoutuu…

kirjahylly

mustavalkoinen-valokuva

vaaterekki

Tämä kesä meni kepeästi ilman pimennysverhoja. Ei niiden hankkimista mietittykään kuin joka päivä, heheh. Nyt niitä ei enää tarvita, kun alkaa olemaan jo hämärämpää aamuisin. Tadaa, tilanne ratkaistu! Katsotaan uudestaan ensi kesänä. Alla oleva ratkaisu oli tilapäinen, kun tarvittiin nääs hieman valoa tuonne vasempaan nurkkaan, että mahdollistettiin kuva numero yksi.

verho

Kaikki kuvat ovat sattumalta makuuhuoneesta. Ehkä koitan etsiä uusia kulmia muistakin huoneista. Laittakaa linkkiä, jos innostutte haasteesta, niin tulen kurkkimaan teidän kuvia!

Keltaista ja lempeää

syksyn-vareja

syntymapaivana

Halusin tehdä tänään mukavia, lempeitä asioita. Kuten ulkoilla ja nähdä jotain kaunista, vehreää ja inspiroivaa. Ilma oli viileä ja kirpeä, joten Talvipuutarha tuntui hyvältä ajatukselta. En oikeastaan keksi mitään ihanampaa paikkaa, kuin puutarhat. No sen lisäksi kahvilat, taidemuseot, merenranta, joogasali ja metsä, jos lemppareita kysytään. Löysin kirpparilta keltaisen villahuivin ja siitäkin on tullut lempparini. Kirkastaa väsyneenkin naaman. Tänäkään talvena en aio pukeutua mustaan. Olen ollut viime päivinä alakuloinen ja sitä harvoin helpottaa se, että vielä moittii itseään alakuloisuudesta, koska ei koe että siihen olisi tarpeeksi painavaa syytä. Olen todennut, että parhaiten ankeaan oloon auttaa ulkoilu, kirjastot, lepääminen ja ystävien näkeminen.

talvipuutarha

Mutta tänään oli oikein ihana päivä ja syntymäpäivä. Olen hyvin onnellinen 33-vuotias, kun vain muistan keskittyä olennaiseen.

Kotityöt, plaah

kutimet

Tuntuuko teistä välillä siltä, että aivan koko ajan saa tehdä kotitöitä eikä oikein koskaan ole sellaista hetkeä, että joku kohta ei odottaisi puunausta? Tiskit, pyykinpesu, muruinen keittiönlattia, pahvinkeräys, biojätteet, vaatevuoret kaikkialla, jne. Minusta tuntuu, että siivoan ihan aina kun olen kotona ja silti siivottavaa on aina. En oikein ymmärrä. Nyt ajattelin kuitenkin antaa olla (kun kotityöt ei kerran tekemällä lopu) ja vuorautua sohvalle viltin alle lukemaan.

tonfisk

Olen aloittanut teekauden ja himoitsen vihreää, maustamatonta teetä. Olen todennut, että tykkään siitä aina vaan eniten, vaikka välillä kaikki mausteiset yrttisekoituksetkin ovat ihan paikallaan. Harmittaa, että Clipperin kofeiiniton vihreä tee on hävinnyt valikoimista jonnekin, sillä tykkäisin juoda vihreää myös iltaisin.

china-tea

Kaivoin kutimetkin esille, sillä aloitimme ystäväni kanssa käsityökerhon, jonka ensimmäinen kerta oli lähinnä suolakurkkuja ja portviiniä. Tuloksena yksi päätelty kaulaliina, yksi purettu kaulaliina ja pieni mallitilkku. Ei ole minun lajiani nuo käsityöt, mutta aion silti yrittää!

lanka

lehtilaatikko

tyynyt

tea-time

Mintunvihreästä lehtitelineestä

lehtiteline

Huomasitte ehkä edellisessä postauksessa IHANAN (jos minulta kysytään) mintunvihreän lehtitelineen? Olen otettu poikaystävän innovatiivisuudesta keksiä lehtitelineelle toinen käyttötarkoitus.

pieni-sohvapoyta-1

pieni-sohvapoyta-2

pieni-sohvapoyta

Ja laitoin kuulemma telineen ihan väärinpäin. Sen kuuluisi olla näin:

pieni-sohvapoyta-3

Minusta tuo näyttää hauskalta, vaikka teline hieman hukkuu pöydän alle. Sen sijaan koko pöytä näyttää vähän hassulta isossa huoneessa. Sohvapöydän etsintä taitaa siis edelleen jatkua, mutta väliaikaisratkaisuna ihan toimiva ja söpö. Vaikka toisinpäin sinne saisi ne lehdetkin…

Niin ja lehtiteline löytyi Stockmannilta. Kävin ihailemassa sitä monta viikkoa ja lopulta tajusin, että ei niitä siellä varmaan ikuisesti ole ja kannoin telineen kotiin. Merkki on nimeltä Maze ja niitä löytyi myös keltaisena, mustana ja valkoisena, mutta minä sokaistuin vain tuosta mintusta.

Pienen lipaston paikka

lipasto-olohuoneessa

Pieni tiikkilipasto kulkeutui meille, kun muutostamme oli kulunut jo kuukausia. Olin ehtinyt mallailla huonekalujen paikkaa jo pitkän tovin ja yhtäkkiä tämä lipasto seisoi keskellä olohuonetta. Mies oli kantanut sen ja lukuisia kasseja ja pusseja entisestä kodista vähitellen. Lopulta lipasto löysi paikkansa makuuhuoneesta.

Syksyn hiipiessä kaikki tummat huonekalut ja esineet alkavat kuitenkin aina kummasti ahdistaa ja kaipaan enemmän selkeyttä, illuusiota valoisammasta kodista. Hetken jo suunnittelin maalavani lipaston, mutta auttoikin paljon, kun se siirtyi olohuoneeseen, josta löytyi lipastolle juuri sopiva pieni seinä.

Pilkkukuppeja ja teekannuja

kitchen-stuff-1

Kauniita tai ennen kaikkea suloisia kahvikuppeja on vaikea vastustaa. Suloisella tarkoitan rähjääntynyttä, ehkä vähän rikkinäistäkin kuppia joka on niin kivan värinen tai hienosti kuvioitu, ettei sitä voi olla hankkimatta. Ja tietenkin se maksaakin vain euron tai vähemmän. Eikä siitä voi juoda, kun siinä on lovia ja korvakin puuttuu, mutta siitä voi tarjota sokeria! Ai niin, enhän edes käytä sokeria, mutta ehkä siihen voi laittaa pähkinöitä. Näin ajattelen aina, kun näen tuollaisen kuppiparan. Sen verran monta poloista on meidän keittiöön pelastettu sokerikipoiksi, että nykyisin koitan sulkea silmäni näiltä pikkukupeilta.

kitchen-stuff-2

cups

Juon teetä ja kahvia aina isoista kupeista ja sekin on tarkkaa minkälaisesta. Teetä voin juoda lähes kaikista isoista kupeista, mutta mieluiten sellaisesta laakeasta jättikupista, jota on kiva pitää kädessä. Kahvin kanssa olen vähän tarkempi. Ennen lempikuppini oli vanha, keltainen Habitatin kuppi, mutta kun sen kaveri hajosi, se on jäänyt vähemmälle käytölle. Nykyisin juon kaffetta lähes aina valkoisista KoKo-kupeista, koska se on täydellisen mallinen, eikä liian korkea. Kuppi on saatava aina tiskistäkin käyttöön.

kahvikuppeja-1

kahvihetki-1

kitchen-stuff

kuivunut-kukka

Pienet, siniset mokkakupit ostin aikoinaan kirpparilta, koska ne olivat vain niin hehkuvan väriset. Ja ihan ehjät, tällä kertaa!

mokkakupit

kahvihetki

Muistan lapsuudesta, että äidilläni oli aina oma kahvikuppi, pitkään sellainen punavalkoinen sydänkuppi, johon muut eivät saaneet koskea. Onko teillä lempparikuppi kahville ja teelle vai oletteko vähemmän rajoittuneita tällaisissa astia-asioissa?

Etsinnässä vitriinikaappi tai kirjahylly

vitriinikaappi-olohuone-2

Tuttavamme palasivat New Yorkista ja se tarkoittaa sitä, että meillä on nyt kivat lähinaapurit, mutta myös sitä, että meillä on kohta vuoren verran kirjoja lattialla. Kaunis lasiovellinen vitriinikaappi on ollut meillä lainassa ja kohta siintää takaisinluovutuksen aika. Pitäkää siis ystäväiset silmät auki, jos satutte törmäämään samanlaiseen tai vähintään yhtä nättiin kaappiin jossakin. Muitakin vihjeitä kivoista kirjoja sisään imaisevista säilytysratkaisuista otetaan vastaan.

vitriinikaappi2

On siis odotettavissa, että aluksi joudumme tyytymään tällaiseen mielenkiintoiseen lattiaratkaisuun, josta kaikki alkoi…

kirjasailytys

Konstrundan ja avoimet ateljeet

workspace-1

Allalogo

studio-6

Tämä tuli hieman myöhään, varsinkin allekirjoittaneelle itselleen, mutta päätin, että avaan työhuoneeni ovet nyt viikonloppuna, kun sattuu sopivasti olemaan Konstrundan, eli taiteilijoiden studioiden avoimet ovet yleisölle. Tervetuloa siis jutustelemaan ja katsastamaan työhuoneelleni, jos teillä on vielä viikonlopussa tilaa. Muutamat muutkin studiot samassa osoitteessa ovat auki, kuten vaikkapa Emma Rönnholmin, Salla Vapaavuoren ja Liisa Hilasvuoren työhuone.

Osoite on Sorvaajankatu 9 B, Herttoniemi, Helsinki. Olen paikalla la 7.9. klo 12-15 ja su 8.9. klo 12-17. Tervetuloa! Muut työhuoneet ovat auki viikonloppuna klo 12-18.

Odotan myös innolla Helsinki Design Weekin Open Studios-tapahtumaa muutaman viikon päästä! Minusta on kiinnostavaa nähdä millaisissa tiloissa ihmiset työskentelevät, mikä inspiroi ja minkälaisia työskentelymetodeja muut omaavat.

Olohuoneen uusi sohvapöytä

uusi-sohvapoyta

Muistatte varmaan kompaktin työpöytäni, joka muodostuu vain pukkijaloista ja työhuoneelta löytyneestä puulevystä? Työhuoneeltani löytyi toinenkin puulevy, sopivasti neliön muotoinen ja eilen raahasin sen vihdoin kotiin, sillä mielessäni oli jo pitkään ollut pieni sohvapöytä, johon laskea teekupponen ja lueskeltavat lehdet. Ajatuksena on etsiä levyyn sopivat jalat, mutta pakkohan pöytä oli kuitenkin heti ottaa käyttöön, joten se sai alleen pari pientä hyllyä. Tämä on taas näitä hitaasti eteneviä projekteja (kuten kaikki meillä), joten saatte nähdä kuinka tuo jää vielä pysyväksi ratkaisuksi. Pöytään ei kyllä parane kompastua tuolla virityksellä, joten ehkä parempi saattaa tämä projekti kuitenkin loppuun asti.

uusi-sohvapoyta-1

Minua inspiroi tällä hetkellä aurinkoiset aamut, Stellan tekemä ihana soittolista jota kuuntelen repeatilla toista päivää, maustetut vihreät teet, minttu värinä ja yrttinä, vaaleat ja hempeät jutut kotona, kuten mielettömän kauan kestäneet neilikat ja pastelliset astiat, sekä tuo sininen pilkkutyyny, jonka sain hyvällä alella Kodin ykkösestä käydessäni tutustumassa uusiin Anno-tuotteisiin. Harmaan torkkupeiton sain samaisella reissulla lahjaksi ja se on ollut käytössä jo monena iltana. Vanhat sisustuslehdet inspiroivat myös. Ihan kuin niitä lukisi ensimmäistä kertaa, aina löytyy kiehtovia juttuja. Mikä teitä inspiroi?

sohvapoyta

minttua

sohvapoyta-1

Kukas keksisi minkälaiset jalat tuohon pöytään voisi laittaa? Ehkäpä vähän tämänmoiset, kuin näissä HAY:n pöydissä?

Gloria Blog Awards 2013 ja muutoksien syksy

at-home

Hyvää syyskuun ensimmäistä rakkaat lukijat! Tuntuukin muuten ihan syyskuiselta kun sade ropisee ja rouskuttelen villasukat jalassa omenoita. Aurinko pilkahtelee välillä sadepilvien välistä, Michael Kiwanuka soi ja olo on väsynyt, mutta onnellinen.  Ihan ensiksi täytyy kertoa, että blogini on tänäkin vuonna ehdolla Gloria Blog Awardsissa ja sydän pompahteli ja läikkyi, kun huomasin että kategoriana on paras sisustusblogi! No huh. KIITOS PALJON! Olen mykistynyt. En oikein voisi ihanampaa tunnustusta keksiä. Tuomaristo valitsee kategorioista voittajan, mutta te voitte antaa myös äänenne ja ihan mille tahansa suosikkiblogeillenne!

gloria-blog-awards

bedroom-3

Teille, jotka eksytte tänne vasta ensimmäistä kertaa, kokosin muutamia tunnelmakuvia, joista näkee hieman blogini tyyliä. Jotenkin yksinkertaisesti tiivistettynä sisustaminen tarkoittaa minulle ennen kaikkea kotia, jossa eletään ja nautitaan, juhlitaan ja rauhoitutaan, itketään ja nauretaan. Niillä ehdoilla kodin pitää toimia. Kotimme on sekoitus kaikenlaista matkan varrelta kertynyttä, uutta ja vanhaa. Kun viime jouluna iskimme poikaystäväni kanssa hynttyyt yhteen, koti oli täynnä molemmille rakkaita asioita ilman, että ne välttämättä toimisivat yhdessä. Päätin sitten, että kyllähän nuo huonekalut saadaan yhteen sopimaan, kun vain laitetaan! Näillä eväillä koti onkin muodostunut juuri meidän näköiseksi. Miehen tyyli on minimalistisempi ja enemmän noh, design-orientoitunut, kuin oma hieman boheempimpi ja värikkäämpi vintage-tyyli. Mainio soppa, sanon minä! Tervetuloa siis mukaan, jos tämänmoinen sekamelska inspiroi!

joogaa

livingroom

purplr

Vielä loppuun lisättäköön, että blogini kokee syksyn aikana muutoksia ja mietin vielä, että mihin suuntaan tässä lähdetään. Monia unettomia öitä on takana, mutta näin kuuden vuoden bloggailun jälkeen on ehkä aikakin uudistua! Palaan siihen myöhemmin ja kyselen teidänkin mielipiteitä, kunhan saan ajatukset koottua. Lopettamassa en siis missään nimessä ole, sillä bloggailusta on muodostunut minulle yksi ihan lempiasioistani ja vuorovaikutus kanssanne on siinä ihan ykkösenä.

KIITOS SIIS VALTAVASTI teille kaikille, jotka blogini parissa viihdytte. Se tekee minut niin iloiseksi, sillä yksin tämä olisi aika pöhköä. Rentoa sunnuntain jatkoa!