Sadepäivinä kotihiirenä / Rainy days at home

  rainyday

Olen sairastanut viikon kotona sitkeää flunssaa. Nukkunut enemmän kuin muistan nukkuneeni koko vuonna. Sallinut tekemättömyyden ja päiväunet. Tänään olin ensimmäistä kertaa viikkoon pidemmällä kävelyllä, hengästytti, mutta ah, miten raikas sadesää! Olen virkannut ja lukenut vihdoin Ala-Harjan Maihinnousun loppuun. Ajattelin kipeimpinä päivinä, että lupaan olla taas onnellinen ja muistaa nauttia kaikesta, kun olen terve. Välillä se tuppaa unohtumaan. On ollut sellainen ankea ja synkkä valitusjakso elämässä. Voisi olla aika taas keskittyä olennaiseen ja lakata marmattamasta. Lääkäri suositteli kirkasvalolamppua. Pitäisiköhän viimein hankkia? Onko teillä kokemuksia?

 virkkausta

puuroa-ja-teeta

lukunurkkaus

I’ve been down with the flu for a week now. I’ve slept more than I can remember sleeping the whole year. Beside sleeping I’ve spent my time crocheting and reading a book. I promised to myself that I’m not going to complain about anything when I’m healthy again. I feel like I’ve had a long spell of whining and not feeling so great. It needs to stop now! My doctor suggested that I try bright light therapy during the dark season. Maybe I should finally give it a go? Hopefully you have stayed healthy!

Advertisements

8 thoughts on “Sadepäivinä kotihiirenä / Rainy days at home

  1. Paranemisia. Toi valittaminen iskee tosi helposti, vaikkei oikein aiheitakaan ole kuin jossittelussa ja tulevaisuudessa korkeintaan. Tämä synkkä sääkin vaikuttaa paljon. Itse oon huomannut, että sitä voi hyvin silloin kun puuhailee sopivissa määrin ja lepää välillä (eikö ollutki ihan nobelin arvoinen ajatus) tekemällä virkistyy, vaikka ei tekisikää mitään tuottavaa ja täydellistä just silloin. Mulla on blogitauko meninannu alkaa harmittamaan (iskee ajoittain semmonen paine että apua, en oo postannu aikoihin) mutta gradu on pakko väkertää valmiiksi nyt kun on flow. Voi paremmin, kun ottaa asioille aikaa. Avokado, matcha, hengitysharjoitukset ja d-vitamiini on ne joilla meikä porskuttaa. Ja oikein kun ketuttaa ja tuntuu tukkoselle, niin inkivääriteetä kiehumaan. Iloista mieltä sinne kutimien ja kirjojen pariin t. keltaisen klementiinivuoren takaa lymyävä bloggaajakolleega.

    • A kiss, kiitos! Totta, ei tässä ole aihetta sen kummempaan valitteluun, vaan päinvastoin, pitäisi olla kiitollinen. Välillä vain omat pienet ongelmat kasaantuvat isoksi vyyhdiksi, joka lopulta räjähtää. 🙂 Näin on tainnut nyt päästä käymään. Mutta tässä sairastamisessa on ollut se hyvä puoli, että on tosiaan tullut levättyä ja otettua rauhallisesti. Koitan pitää sitä rauhallisuutta nyt yllä muutenkin.
      Uskon että blogitauko harmittaa, mutta älä huoli, sille on aikansa ja sittenhän voit porskuttaa senkin edestä ihania juttujasi! Nyt vaan voimia ja iloa graduiluun ja juurikin noita mainitsemiasi hyvää tuottavia asioita väliin. Kiitos ihanasta ja iloa tuottavasta kommentistasi! ❤

  2. Tässä vaiheessa vuotta on pakko ajatella, että valoa kohti ollaan menossa! Minä ainakin olen huomattavan huono sairastaja, heti pitäisi parantua. Kroppa kuitenkin vaatii oikeasti oman leponsa – hyvä, että olet saanut nukuttua. Edellisen kommentoijan ajatus, että kun puuhailee sopivassa määrin ja lepää välillä, on todellakin loistava huomio. Sen toteuttaminen käytännössä ei vain aina ole niin helppoa. Sitä pitää harjoitella ja olla myös itselleen armollinen eikä yrittää tehdä kaikkea viimeisen päälle ja vähän ylikin. Paranemisia!

    • Ume, ihanan positiivista ajattelua! Minäkin olen huono sairastaja tai ainakin täytyy olla tarpeeksi kipeä, että pysyn oikeasti paikallani ja osaan levätä. Syksyisin käy usein niin, että aluksi olen intoa ja energiaa täynnä, mutta yhtäkkiä huomaan, etten jaksakaan mitään. Silloin tosiaan pitäisi harjoittaa tuota armollisuutta ja välillä vain antaa olla. Tai vaihtoehtoisesti joskus tehdä vain väkisin kaikkea ja huomata, että siitä saakin energiaa.
      Kiitos, iloa viikkoon!

  3. Näitkö Kanelimaan version kirkasvalolampusta? Siinä on minusta hyvä idea, ettei sen välttämättä tarvitse olla mikään irrallinen kaapista kaivettava härveli.
    Paranemista toivon ja huikkaan täältä myöskin keltaisten sitrushedelmien takaa.

    • Tuikkis, hei kiitos vinkistä! Nätti lamppu ja kiva tosiaan, ettei sitä tarvitse mahduttaa pöydälle tai välillä kaappin lojumaan. Tuollaisenhan minä haluaisin! Kiitos ja kivaa viikkoa!

  4. Toivottavasti tauti hellittää pian. Itse olen huomannut kirkasvalolampun auttavan ainakin hieman kaamosväsymykseen. Muusakin tulee aina kiinni lamppuun, kun se palaa aamiaispöydässä♥

    • Nalle, kiva kuulla kokemuksiasi! Hienoa, jos se auttaa. Tekisi niin mieli kokeilla! Olen käynyt välillä solar joogassa, jossa on kirkasvalokatto, mutta se on niin aikaisin aamulla, että olen silti ihan silmät ristissä. 🙂 On jo huomattavasti parempi olo, mutta ihan terve en ole vielä. Eiköhän tämä tästä! Iloista viikkoa!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s