Vuoden viimeinen päivä / The last day of the year

Vuoden viimeinen päivä. Ajatukset ovat jo uudessa vuodessa, uusi kalenteri on ostettu ja suunnitelmia tehty tulevaisuuteen. Pidän tästä vuodenvaihteen tuomasta “katkosta”. Siitä, että saan mahdollisuuden henkisesti siirtyä johonkin uuteen, vaikka mikään ei muuttuisikaan. Se on silti itselleni jotenkin merkityksellistä. Kaipaan sellaista kuvitteellista ovea, josta voi kävellä sisään uuteen ja jonka voi sulkea perässään. Kohta lähdemme ystävien luokse kuohuviinipullo kainalossa ja kilistelemme uudelle vuodelle, joka tulee toivottavasti jäämään paremmin mieleen, kuin tämä ihan jees vuosi.

Eli heippa vaan vuosi 2015! Olit ihan kiva, mutta en jää sinua ikävöimään.

Ihanaa ja inspiroivaa uutta vuotta rakkaat lukijat ja kiitos että olette lukeneet ja kommentoineet mukana! ❤

The last day of the year 2015. OK as it was, I don’t think I’m going to miss this year. I’m happy to start fresh again.

Have a lovely New Year and thank you for reading my blog! You are awesome! 

Hiljaisuus / Silence

Aina yhtä vaikeaa irroittaa ihanista päivistä rakkaiden kanssa, palata arkeen. Ikävä jo nyt. Ensimmäinen aamu hiljaisessa kodissa on aina minulle jotenkin hankala ja alakuloinen. Jotain puuttuu ja tilalla on tyhjä olo. Aamukuuden herätykset, huudot, itkut, ympäri kämppää juoksemiset, kikatukset, äänekäs laivalelu, autorallit, halit, pusut, yhteiset aamupalat ja iltasadut, niitä kaikkia tulee ikävä. Pitäisiköhän asua kommuunissa?

Toisaalta, kaikesta ehkä nauttii vielä enemmän, kun se ei ole jokapäiväistä. Kunpa kaikki ystävät ja perhe voisivat silti asua samassa kaupungissa.

Ihana joulu, nähdään taas ensi vuonna.

Christmas was lovely and full of life – it feels weird that our home is now silent again. I wish my family lived in Helsinki too. Lovely Christmas, see you next year!

Joulutunnelmia / Christmas mood

Hei! Terveiset täältä pienten ja isompien flunssapotilaiden joulunvietosta. Joulu on mennyt melko riehakkaasti lasten osalta, mutta välillä on onneksi rauhoituttu pelaamaan pelejä, kuuntelemaan levyjä, lukemaan kirjoja ja katsomaan piirrettyjä. Jouluaattoon latautuu usein vähän liikaa odotuksia. Nautin enemmän joulupäivästä, jolloin tunnelma on vähän rauhallisempi, lapset leikkii, aikuiset lukevat ja odotetaan että ruoka lämpenee uunissa. Toivottavasti teillä on ollut tunnelmallinen joulu. Nauttikaa siellä!

Christmas mood.

 

Ensimmäinen jouluni Helsingissä / My first Christmas in Helsinki

Melkoisen lämpimiä joulukuun päiviä. Olen viilettänyt ulkona hameessa, sukkahousuissa ja syystakissa. Eilen aamulla aurinko paistoi niin kirkkasti ja sokaisten, että en olisi ihmetellyt jos olisin kävellyt jotain päin. Ilahdutti sateisten päivien jälkeen nähdä talojen kultaiset seinät.

Odotan joulua innolla, sillä tämä on elämäni ensimmäinen joulu Helsingissä ja omassa kodissa. Perheeni tulee tänne viettämään joulua ja saan kokeilla onneani jouluruokien valmistuksessa. Olo on ihanan rauhallinen ja hyvä. Onnellinen. Tuntuu hyvältä jäädä kotiin ja tehdä ensimmäistä kertaa joulujuttuja täällä. Arvaatkaa olenko aloittanut? No, hyvin hitaasti, mutta onneksi joulu rakentuu pienistä asioista. Kynttilät, tähdet ja valot ovat valaisseet jo tovin aikaa, muutama joululahja on paketoitu ja jouluruokien ostoslista alkaa olla valmis. Kuusen hankinta on mielessä. Siinä kai se sitten on. Tärkeintä on tunnelma ja rakkaat.

This will be my first Christmas in Helsinki and I’m really looking forward to it. My family is coming to visit and I can show my cooking skills with Christmas food. Let’s see how it’s going to work out. The past weeks have been very warm for this time of the year. Doesn’t really feel like winter at all. 

Elämäni kaunein maisema / Winter wonderland

Piipahdin marraskuun lopulla perheeni luona Uudessakaupungissa ja samaan aikaan kanssani sinne saapui maailman kaunein talvi. En olisi osannut kuvitella, kuinka onnelliseksi lumi minut tekisi. Kävelin, kahlasin, pyörin ja pyörittelin päätäni, tuijotin, kuvasin, nuuhkin ilmaa, hengitin raikkautta ja hoin taukoamatta “ihanaa, ihanaa, niin kaunista”.  Pyrytti oikein toden teolla, mutta en malttanut lähteä sisälle, vaan tallustelin lumen narskeessa ja imin itseeni kaiken sen valkeuden sillä ajatuksella, että se mahdollisesti jää Helsingissä kokonaan väliin. Lopulta koitti vielä vaaleanpunainen auringonlasku meren yllä ja ajattelin, että se on elämäni kaunein maisema. Niin se tähän mennessä onkin. Rakastin lapsena Narnia-sarjaa ja muistan kuinka talvisin koulumatkat kestivät pitkään, kun kiersimme ystäväni kanssa “Narnia-metsän” kautta. Edelleen lumisessa maisemassa on samaa taikaa.

I experienced the most beautiful winter days in Uusikaupunki in the end of November. I stayed there couple of days to visit my family. I will remember those  days in a winter wonderland forever. 

Kynttilöitä, kransseja ja joulun odotusta / Winter wreaths

Hejssan ystävät! Fiilistelen täällä vapaata viikonloppua ja kotioleilua. Ihanaa, että on aikaa pötkätellä kotona, ottaa valokuvia blogiin, järjestellä, siivoilla ja miettiä tulevaa joulua. Havahduin äsken herkisteleväni puuroiselle valokuvalle, jota koitin saada edes vähän vähemmän suttuisen näköiseksi. Mutta sellaisena se pysyy ja tajusin, että se ei edes haittaa. En aio olla kuvaamatta, vaikka onkin pimeää. Jotenkin minua vähän liikuttaa tämä hämäryys. Rauhoittaakin. Ja huvittaa, että ehkä puolitoista tuntia aamupäivällä kotona on vähän valoa ja sitten se taas hiipuu. Mitä muuta siinä voisikaan tehdä kuin keittää kahvia ja istua alas?

Joulukuun alkuun on mahtunut monta kivaa tapahtumaa, jotka ovat saaneet aikaan joulufiiliksen ja inspiroitumisen tulevasta juhlasta. Olen tehnyt elämäni ensimmäiset kranssit, jotka eivät kyllä jää viimeisiksi. On tosi koukuttavaa ja terapeuttista puuhaa sommitella nättejä luonnonkasveja yhteen. Ensimmäisen kerran kieputtelin kransseja Hey Lookin toimistolla, jonne olisin halunnut jäädä heti työharjoitteluun. Kiitos paljon vielä Michaela ja Lotta ihanasta kranssipajasta! Toisen kerran heiluttiin vihreiden oksien kimpussa Annikan luona, jonne Huiskula oli tarjonnut kasveja ja oksia kranssiaskarteluihin. Innokkaana nakutin naulan meidän oveen ja siellä roikkuu nyt oma tuotos. Aika aikuinen olo, kun on kranssi ovessa, hah.

Mitä teille kuuluu? Onko jo joulun odotusta ilmassa ja oletteko tehneet mitään valmisteluja vielä?

I made my first winter wreaths ever. I feel really grown up when I see one of them hanging on our door. I’m beginning to feel the Christmas spirit.