Kohtaus elokuvasta / Scenes of my life

snowing-2

Jos tekisin elokuvan, siinä olisi ehdottomasti kohtaus, jossa sataa hiljalleen lunta. Ehkä yksi kohtaus jäältä, yksi tuuliselta ulapalta. Pieni mökki meren rannalla, kalliolla, jossa kasvaa harmaata jäkälää. Ja pellollakin, ränsistynyt punainen tai harmaa lato, usva ja kurkia taivaalla. Elämäni kohtaukset liittyvät selvästi luontoon. Rakastan vuodenaikoja, niitäkin jotka ovat hetkittäin kärsimystä. Viime aikoina olen inspiroitunut hiljaisuudesta. Juuri tästä hiljalleen satavasta lumesta ja dokumenteista, joissa ei juurikaan tapahdu mitään. Yksineläjä Severinin päivä täyttyy siitä, että painavan tukin saa vieritettyä merenrannasta pihalle.

kauniste-tyyny

Seuraavaksi aion katsoa dokumentin Linkolasta ja Kaksoissisaruksista. Sopivaa sunnuntaipuuhaa.

snowing-1

katajanokalla

snowing

snowing-4
orchid

If I directed a movie there would definitely be a scene where the snow falls slowly and quietly to the ground. Some scenes from the windy sea and some from the fields too. Scenes of my life always seem to be related to nature. I love the seasons. Even the ones that sometimes cause me suffering. 

Advertisements

11 thoughts on “Kohtaus elokuvasta / Scenes of my life

  1. Tiedätkö mitä minulle kävi. 🙂 Piti kommentoida ihanaa postaustasi, mutta “käväisin” linkin kautta katsomassa Severiniä. Unohduin täysin.Tuli äkkilähtö pesutupaan, jossa pyykit olivat jo vartin myöhässä koneessa, onneksi ei ollut seuraava jonossa…miten ihanaa, että Severiniä näköjään on useampi jakso!<3Kiitos tästä vinkistä!
    Ja toivon, että tekisit sen elokuvan,sisältäisi maisemia, joista varmasti nauttisin<3
    Miten tuon Severin hiljaiselo ja verkkainen tekeminen voikaan rauhoittaa ihmisen näin! Ah…

    • Mirjam-Matilda, haha, hauskaa! 🙂 Eipä kestä! Joo, Severinin elämä on todellakin verkkaista. Vaikka aika raskasta tosin yksin raataa tuolla tilalla, mutta toisaalta siinähän ne päivät menee sitten. Pohdittiin, että aika lähellä varmaan suomalaista sielunmaisemaa tuo norjalaistenkin luonteenlaatu. Samaistun myös islantilaisiin, ainakin elokuvien perusteella. Oletko katsonut muuten koskaan tanskalaista maajussia? Sekin näkyy Areenalla!

  2. Olen katsonut! Vie samanlailla mukanaan,Olen monasti ajatellut, kuinka mielenkiintoista olisi muuttaa jonnekkin maalle ja olla melkein kokonaan omavarainen.Luulen, että olisi aika kiitollista elämää, vaikkakin aika ajoin hyvinkin raskasta, kun on tämä talvi..Olen muuten nyt jo katsonut putkeen kaksi uutta Severin-jaksoa. :)Ne norjalaiset, joita olen elämäni aikana kohdannut, ovat kyllä ainakin olleet hyvin samanoloisia, kuin me suomalaiset.

    • Mirjam-Matilda, Todella! Samaa olen minäkin aina välillä miettinyt ja haaveillut. Mutta toisaalta olen niin kaupunkilainen. Kesämökki ratkaisisi sen! Ehkä toive joskus toteutuu. 🙂
      Minäkin olen kohdannut muutaman hyvin lämpimän norjalaisen, sellaisen joiden seurassa oli todella helppoa.

  3. Aika usein haaveilen että asuttaisiin maalla..en ole mikään erä-ihminen,mutta rakastan luontoa ja ajatus siitä,että metsä tai pelto (tai järvi tai tunturi tai ihan mikä vaan) olisi heti vieressä eikä ketään muita missään on aika ihana. Mutta en ole ollenkaan varma olisiko minusta siihen. Vaikka ei nytkään keskustassa asuta niin muutaman kilometrin päässä kuitenkin ja muiden talojen ympäröimänä. Voisi tulla aika yksinäinen olo. Silti..olisi hienoa päästä jotenkin kokeilemaan,vaikka vuodeksi. Jotenkin se kuulostaa vain niin oikealta,että tuon mainitsemasi miehen päivän tärkein homma on saada tukki siirrettyä..että niin se kuuluukin mennä. Täytyy kyllä katsoa nuo mainitsemasi dokumentit!

    • Niina, ihan sama minulla. Olisi ihanaa, jos ikkunasta näkyisi puita, peltoa, merta, jotain vihreää tai alavaa toimistoikkunoiden sijaan. Toisaalta luonto on kuitenkin ihan lähellä. Mutta on se ihan erilaista herätä aamulla jossain maalla, kun avaa oven ja suoraan edessä on raikas luonto, eikä muita lähettyvillä. Rakastan sitä kun kesäisin saa vierailla mökeillä ja juoda aamukahvin kuistilla.
      Mutta totta, että jossain vaiheessa varmaan yksinäisyys kalvaisi ja halu päästä kaupunkiin ihmisen ilmoille. Kesämökki olisikin se ihanneratkaisu, jos olisi mahdollista! Tai jonkinlainen asuntojen vaihto maalla ja kaupungissa asuvien kesken joksikin aikaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s