Sitten kun mikään ei tule väliimme / When nothing comes between us

Lauseita saa etsiä ja miettiä, sanoja sovitella, sillä kaikki on tuntunut jo hetken aikaa katkonaiselta. Aika menee nopeasti, ajatukset hidastuvat, kompuroivat ja jäävät lopulta jalkoihin. Etsin vaihtoehtoja kiireelle, työlle, juoksemiselle. Ehkä aikaa, lomaa ja kävelyä.  Hetken vielä antaudun pyöritykselle, teen mitä olen luvannut ja uskotellut että täytyy. Joinain aikoina ei muuta voi. Kunhan tiedän, että luvassa on myös aika, jolloin mikään ei tule minun ja maalauksen/ metsän/ kirjan/ teehetken/ aamu-unien/ yksinolon/ hiljaisuuden/ rauhan väliin.

Vuoden alussa päätin, etten vaadi tältä vuodelta mitään.  En toivo, lupaa. Annan mennä vain, omalla painollaan. Ei väkinäistä yritystä tehdä jotain paremmin, enemmän.

On syntynyt asioita pelkästä halusta, ei pakosta. Paljon parempi.

Vielä kun ajatuksen saisi sovellettua velvollisuuksiin.

Välillä olen ajatellut blogin tulleen tiensä päähän lähes yhdeksän vuoden turinoinnin jälkeen. Mutta tämähän on paikka, jossa ei ole velvollisuuksia ja rajoituksia. Voin kertoa tarinoita, jakaa kauniin hetken ja ilakoida kirpparilta löytyneistä värikkäistä karvamatoista. Tai olla monta viikkoa hiljaa. Se on kivaa se, ja siksi jatkan samaan tapaan, omalla painolla, hyvillä mielin.

Time seems to fly so fast and it’s slowing my thoughts at the same time. I have been working a lot because there’s so much to do before my early summer holiday in Japan. Sometimes I just need to comply with my schedule and breathe deeply. As long as I know there will be easier days when nothing comes between me and painting/ reading a book/ sleeping long/ walking in a forest/ drinking tea/ being alone/ in silence.

Advertisements

18 thoughts on “Sitten kun mikään ei tule väliimme / When nothing comes between us

  1. Niinhän se on…täällä ei ole pakko käydä viikottain, eikä edes kuukausittain jos ei halua. Älä lopeta, on aina kiva nähdä kuviasi ja kuulla kuulumisiasi, vaikka harrvemminkin..:)

    • Hannele, kiitos. 🙂 Niinhän se on. Omalla tahdillaan on mentävä, sillä sellainen väkisin postailu varmasti paistaisi läpi. Kivaa, että olet luet, tekee iloiseksi!

    • Milla, haha! Oon aina yltäpäältä maalissa työhuoneella. Täytyy muistaa vilkaista peiliin, kun sieltä lähtee. 🙂 Kiitos paljon, juuri niin! Samaa toivon sinulle!

  2. Viisaita ajatuksia. Ja varmasti useimmille meille harrastelijabloggaajista tuttuja. Itse olen jo tovin vannonut Hitaan bloggaamisen nimeen (tein siitä taannoin postauksenkin) ja se on antanut rauhan tehdä omaan tahtiin. Tai olla tekemättä;)
    Nuo matot ovat upeita!

    • Lady of the mess, kuulostaa just hyvältä! Käyn lukemassa sun postauksen. 🙂 Joskus aikoinaan kun kirjoittelin lehden alla tätä blogia ja oli tiivis postaustahti, niin se varmaankin jätti sellaisen olon että olisi jotenkin pidettävä tahtia yllä aina. Vaikka ei tarvitse. Kivempaa kirjoitella silloin kun on innostusta ja inspiraatiota.
      Kiitos!

  3. Omaa tahtia, niin on paras. Töissä on tarpeeksi asioita, jotka pitää tehdä. Kotona olen antanut itselleni luvan vain olla, jos siltä tuntuu. Yksi huone on odottanut viime kesästä asti inspiraatiota ja sen aika olkoon kesällä. Sinun kuvista nautin aina, yhtä ihania kuin maalauksesi!

    • Nalle, niin sen on oltava. Ei pidä hötkyillä ja vaatia liikoja. Samaa mieltä kanssasi tuosta työstä…siellä on tarpeeksi tehtävää. Kotona pitää saada levätä ja olla vaan, kun siltä tuntuu. Kesä varmasti antaakin lisää inspiraatiota ja tavallaan aikaakin valon myötä! Kiitos, ihanasti sanottu!

  4. Samaa mieltä, että pidät sellaista tahtia, joka hyvältä tuntuu. Nautin kovasti kauniista kuvistasi ja teksteistäsi. Toivoisin, ettet lopeta, mutta se on tietenkin oma päätöksesi. Pakko ei ole koskaan hyväksi.

    • Maija, mielessäni kirjoitan blogia useinkin, mutta todellisuudessa harvemmin. Ei vain tee mieli viettää aikaa koneella niin paljon, vaikka blogien seurassa onkin kivaa. Kiitos, ihana kuulla! Leppoisaan tahtiin mennään!

  5. Nyt oli pakko kommentoida! Luen blogiasi aina sunnuntaina aamukahvilla, mikäli olen kotona 🙂 tämä vaan sopii niin hyvin sunnuntaiaamuihin. Ja olen lukenut blogiasi jo pitkään, muistan ainakin sen asunnon missä asuit ennen yhteen muuttoanne.

    • Tiia, onpa ihana kuulla! 🙂 Minusta on niin kiva ajatus, että blogini olisi sellainen sunnuntaipaikka! Kuppi kahvia, musiikkia, kivoja kuvia ja leppoisaa höpinää. Mä luen kanssa sunnuntaisin blogeja ja silloin usein kirjoittelenkin, jos on sellainen sopiva hetki. Kiitos, että luet!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s