Aamun sininen valo

 

Olen koittanut kuvata kotona, mutta kärsivällisyys ei oikein riitä oikean valotuksen opettelemiseen. Päätin että tykkään näistä kuvista tällaisenaan. Liikaa sinistä, liikaa keltaista, liikaa valoa. Eihän valoa nyt voi olla liikaa. Jos sitä tulvii aamulla ikkunasta niin sehän on vain ihanaa! Asia ratkaistu!

 

Ystävänpäivänä saadut liljat  ilahduttavat joka päivä. Niin kauniita. En kestä jos ne lakastuvat. Sitten on haettava lisää liljoja tai ehkä tulppaneja tai niitä pieniä ruttuisia, joiden nimeä en muista.  Kukat saavat kyllä niin hyvälle mielelle!Ai niin, neilikka. Alan kohta huolestua näistä mustista aukoista, joita tuntuu tulevan joka päivä.

 

Sain ystäviltäni testikäyttöön laukun. Haldin! On kyllä mahtipontisen hieno. Saan kuulemma oikein kuluttamalla kuluttaa sitä, jotta nähdään kuinka se kestää. Kangas on verhoilukangasta, joten en osaa uskoa, että tuo miksikään menisi. Kun sen avaa, siitä tulee pallon muotoinen ja vuorikangas on sininen. Ooh!

 

Olen jotenkin hyvällä tuulella, vaikka olen ollut kipeänä jo monta päivää. Vatsaa vain kouristelee ja olo on ihan möö, mutta tämä lisääntyvä valo, kukat ja ystävien kanssa vietetyt terapiaillat ovat vain olleet niin piristäviä, että kyllä tässä nyt yksi kipeys selätetään!

Toipilaan eväät

 

Sanoisin että kannatti olla kipeänä, sillä sain eilen kotiinkuljetuksena itse tehtyä linssikeittoa hallin punajuurileivän kera sekä jälkiruoaksi laskiaispullan! Maailman kivoin kuriiri. Nukuin neljätoista tuntia ja nyt on paljon parempi olo. Minulla on kyllä teoria, että tämä sairastuminen oli pelkkää stressikipeyttä. En ole sairastellut juuri lainkaan vuosiin, mutta nyt olen nukkunut superhuonosti jo pitkään. Välillä jopa valvonut öitä, kriiseillyt töideni kanssa ja sen lisäksi syönyt liikaa herkkuja. En siis ihmettele että tulin kipeäksi. Vähemmästäkin vastustuskyky laskee. Nyt olen onneksi selvittänyt suurimmat ongelmat ja kipeänä olen nukkunut kuin tukki. Pullaakin lupaan syödä vähemmän, mutta vasta sitten kun ollaan päästy Runebergin, laskiaispäivien ja vaalihössötysten ohi! Tämä vain tiedoksi niille, jotka ihmettelevät että mihin “terveelliset” herkkupostaukset ovat jääneet, kun täällä asuu tällainen pullahiiri nykyään. Kai se on tämä talvi, jos sitä saa vähän syyttää.

Kotitoimisto

 

En ole ollut kipeä niin pitkään aikaan, että edes muistaisin koska. Nyt kuitenkin iski karvas kurkkukipu, enkä toisaalta ihmettele näillä unettomilla öillä ja hölmöllä stressillä ties mistä. Tavallaan kipeänä ei olen niin ankeaa kuin voisi luulla. Jollain tavalla se on helpottavaakin. Saa syyn sanoa ei. Minä olen huono siinä. Nyt voin sanoa, että olen kipeä. Kuinka helppoa.Voi myös maata peiton alla, lukea tai kuunnella radiota ja puuhailla kotijuttuja, jos kunto sallii.  Aion kyllä mennä työhuoneelle, koska olen niin odottanut päivää, jolloin ehtisin sinne. Tämähän on vain kurkkukipua.

 

Olen myös päässyt alkuun suuressa kevätsiivouksessa. Kerroinkin aiemmin, että haluan vaihtaa kodissani järjestystä ja päästä eroon kaikesta tarpeettomasta. Olen sellainen siivoaja ja järjestelijä, että asiat vain kulkevat ympäri asuntoa nurkasta toiseen vaihtaen paikkaa ja kaikki on aina väliaikaista. Tuleekohan koskaan valmista? Tarvitseeko edes tulla? Luovuin kirjahyllystäni nyt kokonaan ja kirjat ovat nyt yhtenä pinona päällekkäin. Johonkin piti saada myös sisustuslehtivarastot, joten hyllylevyjä hyväksi käyttäen kokosin taas kerran eräänlaisen väliaikaisratkaisun.

Parempi päivän aloitus

 

Heräsin hieman väärällä jalalla. Väsytti ja olisin halunnut vain jatkaa unia, mutta toisaalta olin torkuttanut jo tunnin. Olo oli takkuinen, nuhainen ja silmiä kirveli, niin että niitä oli vaikea avata. Onneksi aamulenkki pikkukaverin kanssa herättää aina näin kirpeällä ilmalla. Päätin aloittaa jo uuden huonekalujärjestyksen ja siirsin pöydän ikkunan alle. Kaikki muu on vielä sekaisin ja saa odottaa ensi viikkoon, mutta kylläpä piristi jo huomattavasti nauttia aamupalaa ikkunan alla! Onneksi viikonloppuna leivottuja korvapuustejakin oli vielä jäljellä. Joskus on hyvä aloittaa päivä pullalla.

 

Aamu uuden kaverin kanssa

 

Heräsin tänään aikaisin, sillä sain kahdeksi viikoksi itselleni suloisen, vilkkaan kämppäkaverin. Vuosi on alkanut vilkkaasti itsellänikin, enkä ole oikein ehtinyt rauhoittua. Ehkä saan nyt jonkinlaisen rytmin päiviini, kun ainakin ulkona täytyy käydä monta kertaa päivässä ja muutenkin hengailla enemmän kotona. On hieman vaikeaa elää mitenkään säännöllisesti, kun käyn “oikeissa töissä” lähinnä viikonloppuisin ja iltaisin ja muun ajan teen omia töitä.

 

 

Tänään oli kuitenkin aikaa jäädä aamulla kotiin, syödä rauhassa aamupalaa ja leikkiä uuden kaverin kanssa. Olen myös aivan “jäljessä” blogimaailmasta ja luettavana olisi postauksia jo ajalta ennen joulua, joten seuraavaksi aion keskittyä niihin!

 

 

Jos täällä on siis mielestänne ollut tavallista hiljaisempaa ja tylsempää, niin se johtuu sinne tänne sinkoilusta ja siitä johtuvasta väsymyksestä. Onneksi päivät ovat jo hieman pidempiä ja tälläkin hetkellä kodissani on jopa suhteellisen valoisaa. Ensi viikolla pääsen myös parin päivän lomalle Tukholmaan, jota odotan innoissani! Vinkkejä sieltä otetaan siis ilolla vastaan, jos tiedätte jotain kivoja paikkoja, jossa kannattaa käydä! Uusi vuosi on tuonut tullessaan myös suursiivouksen, joten uusia tuulia luvassa myöhemmin myös kodin järjestyksen kannalta. Mitenkäs teidän vuosi on alkanut? Toivottavasti kivoilla asioilla!

Rätistä asiaa

No nyt on minua ajateltu, kun joku on keksinyt tehdä räteistäkin pastellin värisiä! Kuulun niihin ihmisiin, jotka saavat kaupassa helposti kulumaan tovin jos toisenkin hyllyjen välissä, joko miettien hammasharjan tai juuri tiskirättien väriä.  ( Tämän lisäksi hiplaan hedelmäosastolla joka ainoan hedelmän, kokeillen kypsyysasteet ja miettien että mikä nyt olisi juuri se täydellinen hedelmä.  Minusta tulee juuri se outo itsekseen puheleva ja kaikkea hypistelevä mummo, sitten kun olen mummo. ) Ongelmia tuottaa myös asioiden ekologinen aspekti. Mitä näistä räteistäkin sitten pitäisi ajatella, kun tuote on sataprosenttisesti biohajoava, joka on loistava asia, mutta olen melko varma että siinä hajoamisessa sitten meneekin se sata vuotta, ainakin? Monet kerrat olen ajatellut väkertää bambulangasta rättejä, niin kuin jotkut ihanat ja tuotteliaat, mutta kohdallani se on vasta ajatusasteella.

Olen toki kokeillut kaikenlaiset ekologiset liinat läpi, mutta minusta ne ovat kaikki samanlaisia haisevia rättejä viikon päästä. Enkä halua pestä niitä pyykkikoneessa ainakaan muun pyykin seassa. Mitenkäs teidän rättiasiat?

Sellainen vielä tuli mieleen että rakas ystäväni, joka asustelee Barcelonassa, pitää ihan yököttävänä asiana tiskiharjoja. Ovat kuulemma epähygieenisia. Hän sitten pesee astiat sellaisella ( minun mielestäni yököttävällä ja epähygieenisellä ) pesusienellä.  Olisiko tähän jotain mielipidettä? Että sellaista tällä kertaa.

Pieni pakomatka

 

Ankeista ankein maanantai. Tuntui että kaikki kaatuu päälle heti aamusta. Pakkasin kameran laukkuun, suuntasin Kauppatorille ja hyppäsin Suomenlinnan lauttaan. Aurinko paistoi, oli kirpeää ja kaunista. Tarpeeksi kauan käveltyäni alkoi olo tuntua paremmalta ja jossain vaiheessa tunsin itseni jopa onnelliseksi. Välillä kun pysähdyin ja suljin silmät kuulin vain lintujen laulun, puiden kahinan ja telakalta pienen paukkeen.

Vihreä nurmi, kukkia, kuivat kadut ja aurinko. Ei uskoisi että parin viikon kuluttua on joulukuu.