Herkkuja metsästä

Muutaman viikon takainen retki Nuuksioon oli metsän tuoksuista haaveilleelle kaupunkilaiselle parasta aikoihin! Aivan ihana päivä kauniissa ympäristössä. Eväshetki kallioilla, luontokuvausta, viimeisten mustikoiden ja ensimmäisten puolukoiden poimimista ja sienestystä. Sieniä löytyikin niin iso kassillinen, että sen jälkeiset viikot on nautittu sienirisottoa, sienimunakasta, sieniä juuresmuusilla, sienileipiä, sienipiirakkaa ja kaikkea mahdollista sienilisukkeilla.

 

Saldona paljon suppilovahveroita ja vaaleaorakkaita, muutama kantarelli ja herkkutatti.

 

Sienestämiseen jää koukkuun ja metsässä voisin viettää aikaa ikuisuuksiin, kyllästymättä.  Eilen koitettiin löytää sieniä ja puolukoita hieman lähempää, Herttoniemestä, mutta löytyi vain pieni kassillinen suppilovahveroita. On lähdettävä siis pian uudestaan Nuuksioon!

Aamiainen Berliinissä

 

Kun tänään aamulla avasin jääkaapin oven ja sisällä loisti vain valo, muistelin haikeana Berliinin aamupalakahviloita ja ravintoloita.  Sain matkan synttärilahjaksi ystävältäni viime syksynä, kun täytin kolmekymmentä. Ihan Liian Kiva Lahja. Reissu oli huippu ja seura vielä huipumpi! Berliini vakuutti niin, että sinne on lähdettävä pian uudestaan pidemmäksi ajaksi.

 

 

Asustelimme Mittessä, jossa hintataso on kuulemma hieman korkeampi, mutta löysimme muutaman tyyriimmän aamiaisen jälkeen söpön kahvilan ihan hotellimme nurkilta, jossa runsas buffet-aamiainen maksoi viisi euroa.  Mieleen jäi erityisesti kahviloiden rennot sisustukset ja hyvä musiikki.

 

Paras tuorepuristettu appelsiinimehu, jota olen koskaan juonut!

 

 

 

 

Berliiniin ( tai mihin tahansa ) matkustaessa on hyvä, jos taskusta löytyy ystävien ja tuttavien vinkit parhaista paikoista tai mikä vielä parempaa, paikallinen suunnistusapu kivoimpiin paikkoihin. Meilläkin oli onneksi vinkkilappusia, mutta lisääkin olisi kaivattu.  Aamulla nälkäisenä aamupalapaikkaa etsiessä tuli aluksi eksyttyä vähän tylsempiinkin ja niihin kalliimpiin kahviloihin, mutta loppuviikkoa kohden löytyi jo monta ihanaa ja edullista paikkaa. Ensi kerralla siis tiedämme jo vähän minne päin kannattaa suunnata.

 

 

Tilataan aurinkoa

 

Aamuisen joogan jälkeen vatsa kurnii hädästä ja sain raavittua kasaan jotain tyhjyyttä ammottavasta jääkaapista. Soijajogurttia, mustikoita, kirsikoita, pellavansiemenrouhetta ja hampunsiemeniä. Ensi viikolla aloitan armottoman idätysoperaation. Se on nyt päätetty. Tänään kuulemma myrskyää ankarasti, mutta viikonlopuksi on sittenkin luvattu aurinkoista säätä ainakin kotikaupunkiini, jonne matkaan taas tänään.  Päivän säätiedotus, olkaa hyvät. Ihanaa jos saadaan nauttia lämpimästä keskikesän juhlasta!

 

 

Iloista juhannusta, rentoutukaa ja levätkää!

Jäätelökateus

 

Iski jäätelökateus kun ystävä kertoi herkutelleensa jätskillä. Kurkistin pakastinlokeroon ja sieltä löytyi neljä pakastettua banaania.  Kuivakaapista pilkisti pussillinen raakakaakaojauhetta ja jääkaapista löytyi kauramaitoa. Niistäpä syntyi supermaukas suklaamoussejätski!

 

 

Banaanien pitää antaa sulaa hieman, että ne saa kuorittua veitsellä. Sormet jäätyy, mutta lopputulos on sen arvoista. Banaanit blenderiin. Sekaan pari ruokalusikallista kaakaojauhetta ja sen verran kauramaitoa, että blenderi suostuu toimimaan.

 

 

Valmista! Ja koska blenderini ei ole niin priima ja jouduin lisäämään maitoa hieman enemmän ( ja silti kone vain surrusi hankalasti tuskissaan ) ja jätskistä tulikin paksua suklaajuomaa, niin lusikoin sen sellaisenaan lasista! Nam! Päälle puolukoita ja pari mintunlehteä.

 

 

No, säästin minä puolet ja maltoin laittaa pakkaseen jäätymään jäätelömäisemmäksi. Koitan malttaa säästää suklaaherkkua ihanimmalle ja parhaalle leipämestarille, joka ilahdutti minua tuolla kuvassa näkyvällä värikkäällä leikkulaudalla. Siinähän on kaikki lempparivärini! Ihan superhieno! Raaskinkohan edes käyttää sitä, ettei tule viiruja veitsestä? Olen ihaillut tuota leikkuulautaa siitä asti, kun ihana Sort of Pink sen esitteli. Kiitos!!!

 

Oodi leivälle

 

 

Ystäväni antoi joululahjaksi leivän. The Leivän. Niin hyvää ettei oikeastaan tekisi mieli muuta syödä. On se jo melkein kadonnutkin. Minusta leiväksi voi kutsua ruisleipää, jossa on vain ne tarvittavat ainekset – ruis, vesi ja suola ( jota tulee ostettua kaupasta ) tai sitten tällaista rakkaudella itse leivottua leipää, jolloin saa varmasti tuoretta, lisäaineetonta, maukasta leipää, jota voi maustaa vaikka millä! Tämä on porkkanaleipä. Sisällä ainakin rusinoita ja pähkinöitä. En voi kuvailla sen enempää, mutta sanon vain että parasta mitä olla voi. Onhan se nyt niin kauniskin. 🙂

 

 

 

 

…ja ei kaipaa päälle muuta kuin nokareen voita.