Kaunis, harmaa aamu

 

Heräsin aamulla siihen, että eilen löytämäni oksa piirtyi kauniisti verhon takaa ja koira kipitti kohti tyynyäni aikeinaan sukeltaa peiton alle. Harmaa aamu, kahvi loppu ja jääkaappi tyhjänä. Harmaisiin aamuihin auttaa aina kaunis kattaus ja hyvä musiikki. Tänään olen kuunnellut Michael Kiwanukaa. Löysin muutaman palan kuivettunutta ruisleipää, joka on onneksi niin hyvää, että maistuu kuivanakin, tomaatteja, pari salaatinlehteä, pakkasesta mustaviinimarjoja ja muutamia hedelmiä ja maustamatonta jogurttia, joista pyöräytin smoothien. Haudutin pannullisen hyvää teetä ja kävin koiran kanssa lenkillä tihkusateessa. Mukavan rauhallista. Hyvä olo. Eilen oli täydellinen, aurinkoinen sää ja kävimme katsomassa, miten keväiseltä kasvitieteellisessä puutarhassa näyttää. Vielä lumiselta, mutta penkeillä oli mukava ottaa aurinkoa. Suurin ilon aihe oli kaunis, käpyjä täynnä oleva oksa, jonka löysin maasta, sekä muutama pienempi kuivahtanut kukkaoksa, jotka oli saatava kotiin.

Leppoisaa lauantaita, kauniit sielut.

P.S. Käykääpäs lauantaipuhteiksenne osallistumassa A kiss from the pastin arvontaan, jossa palkintona hipiää hemmottelevaa luonnonkosmetiikkaa. 😉

Lähellä Tapiovaaraa

 

 

Meinasin unohtaa, että olenhan minä tehnyt vielä toisenkin roskislöydön karttapallon lisäksi! Nimittäin tuolilöydön ja se se vasta onkin hieno juttu. Olen pitkään etsinyt tuoleja, sillä omistan vain yhden, joka hajosi alleni ja toisen jonka liitokset natisee yhtä uhkaavasti. Nämä kaksi tuolia löytyivät kuukausi sitten keskeltä Helsinkiä roskalavan vierestä. Likaisia olivat kuin mitkä, mutta pakko ne oli napata mukaan.

 

 

Sinisen tuolin päällysen alta paljastui ihan kelpo mustikansininen kangas, joten se ei kaipaa kunnostusta. Saatan päällystää sen myöhemmin jollain toisella kankaalla. Ruskea tuoli on tällä hetkellä varastossa, sillä yhtäkkiä niitä tuoleja alkoi löytyä enemmänkin…

 

 

…nimittäin taannoin sieltä lapsuuskaupungistani, josta tein astia– ja karttapallolöydötkin.  Eläköön pikkukaupunkien kirpparit!

 

 

Ostin neljä tuolia, jotka muistuttavat erehdyttävästi Tapiovaaran Fanetteja. Tarkemmin katsottuna tuolin istuinosa on kuitenkin erilainen. Nämä ovat siis mahdollisesti Askon valmistamat kopiot tai sitten jotkut aivan muut?Jos joku osaa vinkata niin olisi huippua! Tai löytyykö teiltä kenties samanlaisia pinnatuoleja? Kiinnostaisi tietää mitä olette niistä maksaneet? Ja nyt pitää korjata, että enhän minä näitä tuoleja ostanut, vaan ihana enoni, joka sattui paikalle juuri kun tuoleihin ihastunut allekirjoittanut murehti, että sinne jäävät, kaunokaiset.  Eli kiitos rakas eno, kun lainasit tuolirahaa! Käytössä ovat juuri tälläkin hetkellä ja liimasin jokaisen tuolin pinnat vielä kunnolla kiinni.

Kartalla

 

Ai mitä löytyi roskiksesta? No vanha ruotsinkielinen karttapallo! Pyöräilin roskisten ohi ja siellä näkyi vaikka mitä tavaraa ja myös mies viemässä lisää. Silmät kiinnittyivät heti karttapalloon ja oli pakko kääntyä takaisin ja mennä jututtamaan. Kehuin karttapalloa ja mies kysyi haluanko sen ja sanoin tietysti että joo! Karttapallo oli hyvin likainen ja mustunut, mutta äiti tietenkin oli kysymättä sen mennyt puhdistamaan kunnolla. Äidit ovat sellaisia. Ihania. Kiitos! Jätin pallon ja muut aarteeni silloin vielä lapsuuskaupunkiin odottamaan, sillä junalla matkustaen ei kanneta aarrekokoelmaa.  Löydöt matkasivat tänne viime viikolla.

 

 

 

Hassua että sitä joskus törmää juuri siihen mitä on toivonut. Kodissani oli vuosia sitten karttapallo ( kuvassa ), josta tykkäsin kovasti. Silloisen poikaystävän aarre.  Mies lensi ovesta ja tavarat ikkunasta, ja hyvä niin! Mulla on nyt oma pallo ja hieno onkin!

 

 

Onko teillä ollut roskalavaonnea tai oletteko tehneet löytöjä jostain muualta?

Vanhoja astioita

 

Taannoin lapsuuskaupungissa vieraillessani kiertelin äitini kanssa taas kaikki pikkukirpparit ja antiikkiliikkeet. Olen hulluna kauniisiin astioihin, värilliseen lasiin, kaikenmoisiin kippoihin ja kuppoihin. Jokainen astia on minulla käytössä. En kerää asioita kaappeihin pölyyntymään.  Erityisen iloinen olen kuviollisista lautasista, joita löytyi kolme kappaletta, euron kipale. Pohja paljastaa niden olevan ruotsalaiset ja nimi on Atos. Minulla on ennestään vain muutama kulahtanut, halkeillut Ikean lautanen, joten lautasia kaipaan kaappiini enemmän. Saa olla eri paria, kunhan sopivat yhteen muulla tavoin kivasti, vaikka värien puolesta.

 

 

Tämä todella ohut ja hieman kärsinyt sininen kuppi oli niin kaunis, etten voinut jättää sitä yksin pöytään. Maksoi myöskin euron.  Voisi sanoa, ettei ollut välttämättä järkevä ostos, sillä kuppi on niin hauras, etten tiedä uskallanko edes juoda siitä. Luultavasti laitan siihen yrtin.

 

 

Lasinen, vaaleansininen rasia maksoi kolme euroa ja näin sen mielessäni kylpyhuoneessa. Ei se kyllä sinne mahdu, mutta tulevaisuuden kylpyhuoneeseen. Siihen asti siinä voi säilyttää vaikka koruja.

 

 

Ruskeassa, pienessä kupissa on halkeama korvan kohdalla, mutta sitä voi silti hyvin käyttää  tarjoilussa.

 

 

Löysin myös muita kivoja juttuja, jotka haluan näyttää teille, sillä kerrankin olen tehnyt löytöjä jopa roskalavalta! Ihmettelen aina sisustuslehdissä esiteltyjä koteja, joissa asukkaat ovat löytäneet vaikka mitä ihanuuksia lavoilta. Miten se on mahdollista? Melkein en meinaa uskoa. Itselläni ei ole moista tuuria vaikka pääkaupungissa asustelenkin ja täällä lavoja riittää. En minä sentään mitään huippudesignia ole bongannut, mutta jotain mikä teki iloiseksi.

Kuokat ja lapiot

 

Vietin pikaisen viikonlopun lapsuuskaupungissani, sillä ystäväni järjesti tuparit. Palaan niihin hetken päästä.  Sitä ennen tahdon esitellä teille sievät ja tarpeelliset kirpparilöytöni. Pikkukaupungin paikalliset kirppikset ovat ihan mahtavia ja löydän niistä aina jotain kivaa. Tällä kertaa bongasin kauniit puupäiset veitset ja kakkulapion sekä tuollaisen hassun lastan ja pihdit vai mitkä lie. ( Kuulemma iso haarukka. )

 

 

Lastan saatan ottaa käyttöön työhuoneelle palettiveitseksi. On aika valtavan kokoinen joten täytyy olla paljon maalia sekoitettavana.

 

 

 

Löysin myös kaksi överiä retrokuppia, muistaakseni kahdeksallakymmenellä sentillä.  Jos omistaisin mökin niin nuo kupit tulisivat ehdottomasti sinne.