Hiljaisuus ja huhtikuu

Hei,

On tasan kolme kuukautta siitä, kun olen viimeksi kirjoittanut tänne. Tuntuu että siitä on vain pieni tovi, joka johtunee siitä että kirjoitan usein päässäni, luonnostelen ajatuksia, hahmottelen, kirjoitan muistiin. Tätäkin olen aloittanut kirjoittamaan lukuisia kertoja, aina sen muutaman lauseen, jotka typistyvät luonnoksiksi luonnoksien perään. Mieleni on ollut yhtä hiljainen, kuin kaupungin pitkät kauppakadut. On ollut vaikea sanoittaa.

Niin kuin varmasti meistä jokaisella, on minullakin ollut poukkoileva mielialakaari tämän tilanteen alusta päivään jossa nyt elämme. Ahdistuksen, epämääräisyyden ja huolen kautta olen siirtynyt rauhallisempaan hyväksyntään ja odottavaan päivä kerrallaan- elämään.

Ironista kyllä, juuri sellaiseen tapaan, jota olen aina elämässä opetellut.

Päivät ovat olleet hiljaisia, samanlaisia, hyvällä tavalla hitaita ja rauhallisia ja samaan aikaan uudenlaisia, erilaisia, outoja.

On huoli, ihmetys ja odotus. On kysymyksiä, valintoja ja hyväksymistä. On myös onni, rakkaus ja onnekkuus, syvä kiitollisuus. On syyllisyys jälkimmäisistä, koska on huoli monista, ja samaan aikaan se pakahduttava kiitollisuus.

Ennen kuin tämä kaikki alkoi, olin kirjoittanut tänne näin:

“Oikeastaan tällaista elämää olen toivonut, tällaista olen sen toivonut olevan, päivä kerrallaan, rauhassa, ehtoja asettamatta. En enää pakota itseäni kävelemään rappusia, jos en jaksa (paitsi niinä päivinä kun on vähänkin energiaa, kävelen koska on ihanaa pystyä), en mene joogaan vaikka joogakortti kertoineen odottaa, koska tiedän että stressaan heräämistä ja vatsakipuja ja sitten en nuku. Menen sinä päivänä kun ihan sattumalta vaan siltä tuntuu.”

Enpä olisi uskonut silloin, että maailmassa jonkin ajan päästä olisikin tilanne, jolloin olen pakotettu elämään päivä kerrallaan, eikä joogaankaan ole pääsyä. Koko alkuvuosi alkoi jo rauhassa, kun päätin etten hötkyile, koska en yksinkertaisesti jaksa.

Nyt olen kuitenkin jaksanut, vähän enemmän. Ja joogannutkin. Ehkä olen päässyt raudanpuuteanamiastakin eroon, normaalimpaan tilaan, toivoakseni, sillä kaikki oli pitkään niin hidasta, vaikeaa ja kipeää. Olen saanut ja voinut levätä. Olen hoitanut itseäni uudella ruokavaliolla (fodmap) ja löytänyt ratkaisuja vatsaongelmiin (ibs), jotka masensivat liikaa. Olen ollut tästä niin onnellinen, että tekisi mieli toimia siitä ilosta auttavana konsulttina, nyt kun voin vihdoin paremmin ja ymmärrän edes vähän syitä ja seurauksia.

Elämässäni uusia asioita ovat videopuhelut.

Äidin hymy viuhtoo ylös ja alas ja sivuille, katon ja varpaiden kautta. ❤ Lämmittää niin, että tämä tulee varmasti jäämään meidän tavaksi, sillä näemme normaalistikin liian harvoin.

Ystävien kanssa aamukahvit, päivälliset ja perjantaiskumpat. Ystäviä on ikävä ja videopuhelut kasvattavat ikävää.

Uutena rutiinina on myös aamiaiset metsässä, kahvia termariin, eväät reppuun, pitkät kävelyretket luontoon aikaisin aamulla kun on vielä hiljaista eikä montaa ihmistä liikkeellä. Jostain syystä olemme molemmat alkaneet herätä hämmentävän aikaisin ja käyttäneet sitä hyödyksi aamuretkiin. Päivät myös tuntuvat hassun pitkiltä, kun on viettänyt monta tuntia ulkona merellä ja metsässä ja kotiin tullessa voi viettää uuden aamun ja keittää toiset kahvit.

Rakastan kävellä, jaksaisin kävellä maailman ääriin, mutta juoksuun jalka ei vielä taivu.

Olen ollut onnekas siinä, että elämässäni lähes kaikki asiat ovat pysyneet muuttumattomana, työhuone ja siellä yksin maalaaminen, muut työt pienillä vähennyksillä entisellään tai etänä, koti ja puoliso rakkaana turvapaikkana. Nautin yksinolosta, rauhasta ja kotielämästä. En nauti kauppareissuista sen enempää kuin koskaan ennenkään.

Silti tuntuu kummalliselta, erilaiselta, siltä kuin kaiken päällä leijuisi jokin painostava peitto, vaikka aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta.

Ja se on paistanut. Niin, että säteet osuvat joka nurkkaan. Lämmittävät selkää ruokapöydässä, asettavat kunkin esineen vuorollaan valokeilaan. Valo saa kukat puhkeamaan kukkaan minuuteissa ja kasvit kärvistelemään janoa ikkunalaudoilla.

Kevät avaa kaikki aistit.

Pääsin alkuun, tavataan täällä pian.

 

Toivottavasti teillä on kaikki hyvin. ❤

Mökillä tunnelmoimassa / Friends’ beautiful summer cottage

syysmokkeilya-34

Ystävät pyysivät tovi sitten lyhyellä varoitusajalla vuorokauden mökkiretkelle. Pakkasimme onnellisena pyyhkeet ja lämmintä vaatetta reppuun ja kävelimme laiturille odottamaan venekyytiä. Tuo saari, jossa mökki sijaitsee on yksi kauneimmista paikoista, jonka tiedän.

syysmokkeilya-31

syysmokkeilya-29

Rentoutumiseen ei vuorokautta enempää tarvita, sillä kaunis syksyinen luonto, takkatuli, punaviini, sauna ja illallinen nuotiolla saivat täysin unohtamaan arjen ja työn. Ja oikeastaan kaiken muunkin. Oli vain se hetki siinä, rätisevän takkatulen ääressä, teekuppi kädessä.

syysmokkeilya-30

syysmokkeilya-16

syysmokkeilya-13

syysmokkeilya-26

syysmokkeilya

syysmokkeilya-3

syysmokkeilya-9

syysmokkeilya-8

syysmokkeilya-7

syysmokkeilya-11

syysmokkeilya-15

syysmokkeilya-10

syysmokkeilya-14

syysmokkeilya-17

syysmokkeilya-18

syysmokkeilya-21

syysmokkeilya-22

syysmokkeilya-23

syysmokkeilya-4

syysmokkeilya-24

syysmokkeilya-25

syysmokkeilya-27

syysmokkeilya-28

syysmokkeilya-32

syysmokkeilya-35

syysmokkeilya-38

One of the prettiest places I know is the small island that houses our friend’s summer cottage. We took a little trip there to relax and enjoy the autumn nature. 

 

Tapettirakkautta Tammisaaressa / Wallpaper love in Tammisaari

tammisaaren-porvaristalo-4

Teimme sunnuntaina päiväretken Tammisaareen. On ihanaa välillä paeta pikkukaupunkiin. Tuntuu kotoisalta. Rauhallisuus, puutalot, matalat rakennukset, merituuli ja se, että kaikki on kävelyetäisyydellä.
tammisaaren-porvaristalo-1

Olen syntynyt Tammisaaressa, tosin syntymäkaupunkini on Hanko. Sieltä vain puuttui synnytyssairaala, joten Tammisaari oli lähin kaupunki. Vietin lapsuudestani vain pari vuotta eteläisellä rannikolla, kunnes muutimme Uuteenkaupunkiin. Merenrantakaupungista toiseen. Olen tehnyt vain yhden syrjähypyn sisämaahan, asumalla opiskeluaikana viisi vuotta Tampereella.

tammisaaren-porvaristalo-5

Tammisaaresta löytyi paikka, johon ihastuin aivan täysin. Vanha porvaristalo, jonka seinät ja kalusteet olivat niin kauniit, että olisin voinut jäädä tuijottelemaan niitä tuntikausiksi. Pastellisia, murrettuja, täydellisesti toisiinsa sointuvia värisävyjä. Sain valtavasti inspiraatiota maalaamiseen ja koitin painaa mieleeni ihanimpia yhdistelmiä.

tammisaaren-porvaristalo-14

Suurin osa seinistä oli käsinmaalattuja, eikä tapetoituja, kuten aluksi luulin.

tammisaaren-porvaristalo-3

tammisaari-9

Viimeksi kävin Tammisaaressa ystävien kanssa talvella. Se oli kaunis kirpeän valkoisenakin. Silloin oli tunne keväästä, nyt oli tunne syksystä.

tammisaaren-porvaristalo-2

tammisaari-8

tammisaaren-porvaristalo-15

tammisaaren-porvaristalo-7

tammisaari-7

tammisaaren-porvaristalo-17

tammisaaren-porvaristalo-8

tammisaaren-porvaristalo-9

tammisaari-1
tammisaari

tammisaaren-porvaristalo-6

tammisaaren-porvaristalo-16

tammisaaren-porvaristalo-11

tammisaari-4

tammisaari-3

tammisaaren-porvaristalo-10

tammisaaren-porvaristalo-12

tammisaaren-porvaristalo-13
We took a day trip to Tammisaari yesterday. It’s a little coastal town where I was born. This time I fell in love with the old Watchmaker’s house I visited for the first time. The walls and the ceilings were so beautifully colored that I got a lot of inspiration for my paintings. 

Päiväretkellä Loviisassa / A day trip to Loviisa

loviisa-4

Päätimme Johannan kanssa lähteä maanantaiselle road tripille Loviisaan. Miten ihana viikon aloitus, kun sai hetken leikkiä olevansa kesälomalla ilman huolen häivää ja arjen ajatuksia! Olimme suunnitelleet kirppariretkeä, mutta lopulta päädyimmekin lähinnä kävelemään kapeilla kujilla, istuskelemaan kahviloissa ja ihastelemaan kaupunkia.

loviisa-13

Loviisa ei ollut meille kummallekaan entuudestaan tuttu, mutta mielessä oli kuva pienestä merenrantakaupungista puutaloineen. Kuvitelma ei mennyt pieleen, sillä perillä odotti lämmin merituuli, pastelliset talot, kapeat hiekkatiet, kukkivat syreenit ja omenapuut, ja niin ihana vallitseva rauha.

loviisa-15

loviisa-14

En saa koskaan tarpeekseni idyllisistä pikkukaupungeista, joissa elämän voi kuvitella olevan suoraan satukirjoista. Ikävöin tällä hetkellä niin kovasti lapsuuskaupunkiini Uuteenkaupunkiin, että tämä päiväreissu hieman lievitti rauhallisella ilmapiirillä ikävääni.

loviisa-1

loviisa-2
Löysimme kivoja  istuskelupaikkoja, kuten Tuhannen tuskan kahvilan vehreällä sisäpihalla ja Laivasillan sataman.
loviisa-3

loviisa-6

loviisa-12
Satamassa vierailimme Karamaloo-putiikissa, josta Johanna löysi kauniin pyykkikorin. Itse jäin haikailemaan värikkäiden korien ja kassien lisäksi tuota turkoosia tuolia.

loviisa-9

loviisa-10

loviisa-8

loviisa-7

Inspiroiduin kovasti tästä minilomasta, joka muistutti, että Suomessa on niin paljon kiinnostavia paikkoja, joissa haluaisin käydä. Ja jopa vain tunnin ajomatkan päässä. On kivaa etsiä tuntemattoman kaupungin parhaat puolet. Kahvilat, museot ja nähtävyydet. Ja henki. Aina ei tarvita sen enempää, että mieli lepää ja lomafiilis on saavutettu. Kiitos ihanasta matkaseurasta, Johanna!

loviisa-11

We took a little summer trip to Loviisa with Johanna. It was my first time there but I definitely want to go again. It was a really beautiful and peaceful place, almost something out of a fairy tale. 

Kesäretki: Maja Coffee Roastery ja Didrichsenin taidemuseo / Summer trip to Maja Coffee Roastery and Didrichsen Art Museum

  maja-roastery-3

Tykkään kaikenlaisista retkistä, oli sitten kyse pidemmästä reissusta jonnekin tai ihan vain kotiseutumatkailua uuteen kahvilaan tai luontokohteeseen. Olin suunnitellut vierailua Maja Coffee Roasteryyn Lehtisaaressa jo pitkään. Hyvin lähellä, Kuusisaaressa, sijaitsee myös Didrichsenin taidemuseo, joten lempiasiani kahvi ja taide yhdistyivät tällä retkellä. Ja lisäksi vielä upea luonto, sillä vierekkäin sijaitsevat Lehtisaari ja Kuusisaari ovat kaunista aluetta. Suosittelen siis lämpimästi tällaista retkeä, jos kesäsuunnitelmiin mahtuu!

maja-roastery-6

maja-roastery

maja-roastery-2

Taidemuseossa on nähtävillä Pauno Pohjolaisen retrospektiivi, sekä Kaarina kaikkosen installaatio museon pihan veistospuistossa syksyyn saakka.

kaikkonen-3

taivas

kaikkonen

didrischen

maja-roastery-4

I warmly recommend making a summer trip to Kuusisaari and Lehtisaari, a duo of islands next to each other. You can experience art, good coffee and lovely nature on the same trip! 

Maja Coffee Roastery, Lehtisaarentie 1, Helsinki (Lehtisaari)

Didrichsen Art Museum, Kuusilahdenkuja 1, Helsinki (Kuusisaari)