Paikkoja, jotka tuntuvat kodilta / Places that feel like home

studio-herttoniemi

On paikkoja, joissa on helppo olla. Oma koti on luonnollisesti sellainen. Turvallinen ja rauhallinen. Ja lapsuuden kaupunki. Kun matkustan äidin luokse, lasken laukun maahan ja kävelen jääkaapille. Olen kuin kotonani.

 studio-herttoniemi-2

Tällä viikolla kävelin vuoden tauon jälkeen joogastudiolle, jossa olen joogannut säännöllisen epäsäännöllisesti  yli kuusi vuotta. Minut toivotettiin tervetulleeksi, kuin en olisi poissa ollutkaan. Tutut kasvot, samat tuoksut, hyvän olon tekevä paikka.

studio-herttoniemi-1

Joissakin kaupungeissa on myös kotoisa olo, kuten Glasgow’ssa, jossa asuin vaihdon ajan yhden syksyn. Sinne on aina helppo palata. Lupasin itselleni, että käyn siellä viiden vuoden välein. Se on kuulemma aika, jonka jälkeen vielä muistaa paikat. En usko silti, että unohtaisin niitä katuja koskaan.

studio-herttoniemi-3

Työhuoneeni on myös yksi näistä tärkeistä paikoista. Joskus vain istun siellä ja tuijotan seinää. Siellä on ihana olla, miettiä yksin, hiljaa ja tarttua siveltimeen kun on sen aika.

  studio-herttoniemi-5

Sanotaan, että koti on siellä missä sydän on. Sydän, eli onni ja onnellisuus? Olen onnellinen siellä missä ovat ystäväni. Eli monissa paikoissa.

studio-herttoniemi-15

Matkustaessa koitan tehdä oloni kotoisaksi, asuin sitten missä tahansa. Ripustan vaatteet henkareille ja puran matkalaukun sisällön esille. Hassua muuten, että jotkut kaupungit tuntuvat heti kotoisilta ja helposti lähestyttäviltä, toiset eivät. Joihinkin paikkoihin olisi helppo kuvitella itsensä asumaan, toisiin ei millään.

studio-herttoniemi-7

Kirjoitin ensimmäiseen lauseeseen, että koti on tuttu. Poistin sen, koska tuttu ei tarkoita välttämättä turvallista tai kotoisaa paikkaa. On niin paljon tuttuja paikkoja, jotka haluaa kiertää kaukaa. Ei tahdo palata. Entinen työpaikka, tuttu junamatka, vanha kotikaupunki tai kotitalo. Ne kadut, tuoksut ja rakennukset tuovat mieleen muistoja, hyviä tai huonoja, mutta ei kotoisia.

studio-herttoniemi-6

Rakastan luontoa, metsää ja merta. Selvästi kotoisampi olo on kuitenkin saaristossa, harmailla kallioilla, aukeilla metsillä, jäkälän ja kanervien kanssa, kuin pellon laitamilla tai tiheässä kuusimetsässä.

studio-herttoniemi-4

Kotoisiin paikkoihin hakeudun aina uudelleen, merkkaan reviiriksi, istun samaan tuoliin, tilaan saman juoman, etsin lempipuuni Magnolian ja hypistelen tuttuja lempiasioita.

studio-herttoniemi-9

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Kallion kirjasto ja Hakaniemen tori ovat lähellä olevia lempipaikkojani.

studio-herttoniemi-8

studio-herttoniemi-10

studio-herttoniemi-11

studio-herttoniemi-12

studio-herttoniemi-13

studio-herttoniemi-14

Missä teillä on kotoisa olo, minne haluatte palata?

( Kuvat ovat työhuoneeltani ja kuvissa näkyy myös työhuonekaverini Susanna Mikkosen maalauksia)

Our studio is like a second home for me. So is the studio where I do yoga and all the places where I feel at peace. These include, for example, my home town, coastal areas, nature, libraries and all my favorite cafés. Home is where your heart is, they say. My heart is with my friends and family. Where do you feel like at home? 

Päivät työhuoneella / Days at the studio

at-my-studio-5

Kaikki liikenevä vapaa-aika on mennyt näissä merkeissä. Maalitahraisissa vaatteissa ja työkäsineissä maalien ja värien keskellä. Sekoitellen, sotkien, pohtien, nukkuen, riemuiten, ymmärtäen ja taas kadoten. Ihmeellinen valinta tämä työ, mietin usein, mutta joku siinä pitää mukana. Jännite, kysymykset ja arvoitukset, vastauksen löytyminen ja lopulta tasapainon ja harmonian saavuttaminen.

Kuukauden päästä voin näyttää teille jotain valmista ja keskittyä blogiinkin taas enemmän. Täällä ollaan kuitenkin, vaikka vähän hiljaisempana. Ja kiitos, että te olette siellä.

at-my-studio-6

at-my-studio-7

at-my-studio-8

at-my-studio-9

at-my-studio-10

at-my-studio-11

at-my-studio-12

at-my-studio-13

my-studio

my-studio-2

I’ve spent all my free time at the painting studio. In dirty, paint-stained clothes surrounded by paint and colors. I’ve been mixing colors, messing around, thinking, sleeping, getting excited, understanding something and then losing the meaning again. Sometimes I wonder why I paint, but there’s always something that keeps me going. The tension, questions, riddles and finally finding the answer, the harmony and a balance.   

In a month I will finally be able to show you something finished and also focus more on the blog. I am still here, just a bit more quiet than usual. 

Uusi työpöytä / A new desk

desk

Harhaanjohtavaa otsikointia, sillä eihän tämä työpöytäni oikeasti mikään uusi ole. Kaivoin vintiltä vanhan ruokapöytäni, joka on palvellut monessa. Tarvitsin yksinkertaisesti lisää tilaa ja varmuuden siitä ettei tarvitse pelätä pöytälevyn romahtamista tai kahvikupin tippumista pöydältä (tosin toiseksi mainittu on edelleen mahdollista). Pöytä näyttää kuvissa pikkuruiselta, mutta oikeasti siinä mahtuu vihdoinkin myös piirtämään, jota olen kaivannut!

desk-2

ikkunat

livingroom-workspace

olohuone-työtila

The title is a little bit misleading because the desk isn’t really a new one. I retrieved my old kitchen table from our attic to work as my new desk. I was in dire need of  more space for drawing and coffee drinking while working. (Actually the old work station was so unergonomic that something had to be done. )      

Värikkäämpi ilme / A more colourful look

string-shelf-1

string-shelf

Eihän siinä kauan mennyt, kun tulikin halu siirtää työpisteeni takaisin olkkariin ja luopua yhteisestä työpöydästä, jossa on kiva häiritä toisen keskittymistä irvistelemällä koneen takaa tai yllyttämällä tuijotuskilpailuun. Täsmennettäköön, että se olin minä, joka tykkäsin häiriköinnistä. No, mutta siitä se ketjureaktio järkkäilyyn lähti, että keksin myös uuden, värikkäämmän järjestyksen seinähyllylle, koska aiemmin se oli mielestäni aika blaah. Kuka nyt jaksaa tuijotella valkoisia mappeja, kun voi mieluummin katsella jotain värikästä?

I organized a new colourful look for this shelf because I thought the old one with white folders was a bit boring. 

Minikokoinen työpiste ja arjen aloitus

tyopiste

Olen aina ajatellut (no en nyt ihan aina) pitäväni arjesta. Kirjoitin ensin “rakastavani arkea”, mutta se kuulosti vähän liian mahtipontiselta, kun on kuitenkin kyse arjesta. Sana arkipäiväinen ei aiheuta minussa pudistuksia, vaan ennemminkin sellaisen mukavan, lämpimän, turvallisen tunteen. Huh, kuulostanpa tylsältä! Minusta arki sisältää KIVAA puuhastelua, KIVAA työtä ja kaikenlaista KIVOJEN asioiden hoitoa. Eli ei se nyt niin kamalaa voi olla. Koitan tässä selitellä itselleni, että en ole tullut allergiseksi arjelle, vaikka se tuntuukin olevan tänä syksynä jotenkin hankalampaa aloittaa.

hiiri

Älkää ymmärtäkö väärin, alkava syksy on oikeasti ihan lempivuodenaikaani ja tuntuu, että ideoita ja innostusta löytyy, mutta se missä järjestyksessä kaikkea alkaisi kokoamaan, tuottaa harmaita hiuksia. Eilen sain pienimuotoisen kohtauksen, kun koitin opetella InDesignin käyttöä ja googletella ohjeita jokaiseen pikkunappulaan ja tuntui, että pää räjähtää. Siinä sitten aikani meuhkattua kuinka tietokoneet tappavat luovuuden ja miksei kaikkea voi tehdä vain käsin jne. päätin lopulta palata vanhaan kunnon Photoshopiin ja päättää että InDesignia ei tarvita. Piste.

varikartat

 Hei, muistatteko monivärikynät?!

monivarikyna

Mutta… jotta jonkinlaiseen alkuun pääseminen onnistuu, tarvitaan aina ensin siivouspuuska, sillä sotkuisen työpöydän ääressä ei ajatukset kulje. Suosittelen myös mahdollisimman värikkäitä kyniä ja vihkoja ja muita kauniita työvälineitä. Ja sitä kahvia, teekin hyväksytään.

muistilaput

kortti

kynat

Työpisteeni on niin pieni, että väittäisin sen mahtuvan ihan minkäkokoiseen kotiin tahansa. Pukkijalkojen päälle on aikaisemmin ollut tarkoitus löytää iso keittiöön sopiva pöytälevy, mutta projekti jäi kesken, joten raahasin työhuoneen puujätelavalta sopivan, pienen puulevyn työpöydäksi. Ei ole ergonomialla pilattu tämä työpiste. Tilaa on niin vähän, että kädet ei ihan meinaa mahtua kirjoittamaan näppiksellä ja kahvin kanssa saa todella olla varovainen, mutta on tämä söpömpi kuin miehen makkarissa sijaitseva tietotekniikan laitos.

Rahi toimi ennen parvekejakkarana ja kulkeutui tähän kotiin aluksi hieman riesaksi, mutta nyt olenkin tykännyt istua siinä. Se on juuri sopivan iso, jotta voi kokeilla kaikenlaisia selälle sopivia, krhm, lootusasentoja työskennellessä.

tyopoyta

Kuinkas teidän alkusyksy on alkanut? Onko työt jo aloitettu ja millä fiiliksellä?

Mainiot hankaliakin päiviä ilahduttavat kortit saatu Riikalta: RK // DESIGN

Kynätelineenä toimii oivasti Iittalan pieni lohenvärinen Aaltomaljakko, saatu Iittalalta