Pehmeitä päiviä, rooibosta ja ankeita kirjoja

Viikonlopuissa on mukavaa pehmeyttä. Nukun pitkään ja koska toinen nukkuu vielä pidempään, kömmin viereen. Puen kesävaatteiden päälle talvivaatteet, koska kesävaatteet ovat pehmeät ja talvivaatteet lämpimät. Päätän etten lähde ulos, koska on harmaata ja harmaina päivinä saa olla sisällä. Ehdotan rooibosteetä, laitan teen hautumaan ja tunnin kuluttua kuulen keittiöstä, että on varsin vahvat teet hautumassa. Muistutan itseäni, että teehetkeä olisi syytä kunnioittaa ja suoda keskittymistä sen muutaman minuutin verran.

On ollut keskittymisvaikeuksia muutoinkin. Maalaaminen tekee sitä, sillä se saa aina niin pauloihinsa, että kaikki muu meinaa peittyä alle ja huomaan, että ajatukset ovat työhuoneella. Unohtelen ja sekoilen, pyytelen anteeksi.

Luin Muumipappa ja meri-kirjan iltalukemisena. Luen joskus uudelleenkin, sillä se oli niin ihana, eikä minun ole ollenkaan mahdotonta lukea lempikirjoja useaan kertaan. Ja kirjoihin olen taas uppoutunut, sillä nyt on kirjahylly kaivettu varastosta ja koottu parin uuden lisäosan kanssa! Sitä järjestäessä löytyi paljon luettavaa ja syttyi taas suuri inspiraatio kirjoihin. Tosin tällä hetkellä luen niin kylmän oloista kirjaa, että mietin koko ajan sen keskenjättämistä ( Don DeLillon Nolla Kelviniä). Ennen en koskaan lopettanut teosta kesken, sillä ajattelin että on annettava mahdollisuus ja etten voi nähdä kokonaisuutta, jos en tiedä kaikkea. Sittemmin peruin päätökseni ja ajattelin että elämä on liian lyhyt ankeisiin kirjoihin ja muihinkin ankeisiin asioihin. Tällä hetkellä en tiedä kummin ajatella, mutta aion silti lukea DeLillon kirjan loppuun, sillä haluan sittenkin tietää miten siinä käy.

Hetki sitten istuin vielä nojatuolissa lukemassa, kunnes valo alkoi asteittain hiipumaan ja jäljellä oli hämärää ja siristelyä. Ehkä vielä kuppi rooibosta ja keittiöön vahtimaan hautumista.

Ja kävinpäs sittenkin ulkona, sillä halusin käydä syömässä Döner Harjun salaatin, jossa on hummusta, sydänsalaattia, sikurisalaattia, munakoisoa ja kaikkea ja joka oli muuten niin hyvää, että KÄYKÄÄ, jos kohdille osutte. Niin ja sitten oli nähtävä myös Rauha Mäkilän näyttely Helsinki Contemporaryssa, sitäkin suosittelen!

Leppoisaa viikonloppua! (Meinasin kirjoittaa sunnuntai-iltaa, koska tuntuu ihan sunnuntailta ja olenhan aina edellä aikaani.)

Uusia maalauksia! / Mini paintings!

Vuosia sitten pidin näyttelyn nimeltä A match made in heaven. Näyttelyssä oli esillä pieniä maalauksia, joiden lähtökohtana oli kahden värin yhdistelmä, herkullinen liitto, se kuinka erilaiselta sama väri näyttää eri värien rinnalla.

Yksinkertaista, mutta niin inspiroivaa ja koukuttavaa!

Nyt kun työhuoneella on ollut menossa vimmainen värien sekoittelu ja pitkän muotokuvallisen kauden jälkeen on ollut ihanaa tehdä taas jotain erilaista, huomasin että väriparit palautuivat mieleeni. Aloin nähdä ihania yhdistelmiä kaikkialla. Muistin vanhan teossarjani ja aloin jatkamaan sitä. Nyt ensimmäiset maalaukset ovat valmiina!

Kaksi alempaa kuvaa ovat näyttelystäni silloisessa OVVN-liikkeessä, vuodelta 2012

Näiden maalauksien juju on myös se, että niitä voi pitää kummin päin vain ja kun niitä katsoo sivulta, jokaisen reunat ovat myös erilaiset ja reunat tuovat vielä muutaman värin lisää yhdistelmään. Lisäksi teokset pysyvät pystyssä, joten niitä ei ole pakko ripustaa seinälle.

Kaikki edelliset värimaalaukset löysivät silloin kodin ja onkin ollut ihana saada myöhemmin kuvia teoksista ja nähdä miten kivasti niitä on ripustettu ja sommiteltu ja kuinka erilaiselta ne näyttävät eri paikoissa. (Minulle aina yksi kivoimmista ja kiehtovimmista jutuista!)

Päivitän näitä maalauksia myöhemmin nettisivuilleni, mutta jos haluatte nähdä jo valmiina olevia tarkemmin tai haluatte jonkun maalauksen kotiinne, niin laittakaa viestiä (saijastarr@gmail.com), niin minä pistän maalauksen pakettiin ja postiin! ❤