Ilmassa on syksyä ja sinne tänne liikehdintää. Ei kuitenkaan levottomuutta, vaan enemmänkin sellaista sinkoilua sekä ajatuksien että ihan fyysisen toiminnan taholla. ( Hmm, kuulostaa ehkä sittenkin hieman levottomuudelta. ) Asiat alkavat jo hieman loksahdella paikoilleen ja olen ollut hyvin onnellinen siitä. Syksyksi on luvassa paljon töitä. Mutta kivoja sellaisia ja ihan omasta, vapaasta tahdosta. Vielä tarvitaan muutamia vastauksia ja ratkaisuja.
Kotiin on ilmestynyt muutamia uusia kuvia kehyksiin, jotka olen löytänyt netin syövereistä ja tulostanut valokuvapaperille. Kauniita. Silti samaan aikaan haaveilen ettei ympärillä olisi mitään. Vain valkoiset seinät.
Olin pitkään haaveillut isosta kokovartalopeilistä, sillä monta kertaa päivässä vessanpöntön kannelle nousu korkokengissä, jotta näkee koko asukokonaisuuden, alkoi jo hieman rasittaa ja näkyä mustina naarmuina kannen pinnassa. Ihana äitini ja veljeni toivatkin minulle aikaisen synttärilahjan, joka oli todella ihana yllätys!
Myös tämä Herra Nukkumatti muutti luokseni, kun entinen mieheni muutti muihin maisemiin naapurustostani ja tarvitsi Nukkumatille kodin. Olen iloinen uudesta asukista, sillä se todella nimensä mukaisesti illalla lehdet kahisten vetäytyy suppuun nukkumaan ja aamulla taas levittää lehdet. Hih, hassua! Hieman on huonossa kunnossa, mutta tuli hyvään kotiin.
Huomenna lähden hoivaamaan rakasta, kipeää ystävääni Turkuun ja mahdollisesti palaan vasta viikon loppupuolella. Kamera lähtee mukaan ja tiedän jo valmiiksi, että minulla on teille muutamia kivoja kuvauskohteita, joten palataan niihin sitten!