Muutimme tähän kotiin tasan neljä vuotta sitten. Yhdessä, ensimmäistä kertaa. Olimme aika paniikissa yhteenmuutosta, mutta tämä koti, jota tulimme katsomaan oli ihana, valoisa ja mielettömän iso. Minun silloinen kotini oli about tämän kodin keittiön kokoinen.
Ihastuimme huonekorkeuteen ja olohuoneen erkkeriin (ja minä mintunvärisiin tikkaisiin). Teimme päätöksen intuitiolla ja päätimme yhdistää kotimme ja koittaa yhteiseloa ajatuksella, että aina voi tehdä muutoksia. Tämä on vuokrakoti, mutta olemme rakastaneet sitä kuin omaamme.
Viimeisen parin vuoden aikana olemme kuitenkin katsoneet omistusasuntojakin ja käyneet lukuisissa näytöissä. Mikään niistä ei ole kuitenkaan kolahtanut samalla lailla, kuin tämä koti. Tai no, pari pari poikkeusta on ollut, joista toisen menetetimme muille ja toisen kanssa olimme silti liian epävarmoja sen toimivuudesta.
Arvaattekin varmaan jo mistä on kyse. Siitä, että nyt olemme löytäneet uuden kodin, johon molemmat ihastuimme ja jossa on paljon samaa, kuin tässä kodissa. Vanha, kaunis talo, korkeat huoneet, lautalattia ja kakluunit.
Silti kirjoitan tätä haikeudella, sillä tästä nykyisestä kodista ei ole mitenkään helppo luopua. Uskon kuitenkin, että uudesta tulee myös ihana, kun sinne vie omat lempiasiat- ja ihmisen.
Ja itseasiassa se uusi koti on jo itsessään niin ihana, etten haluaisi viedä sinne mitään! Tai no haluaisinpa, levysoittimen, kahvintekovälineet, olohuoneen maton, peikonlehden, jonkun maalauksen ja pari kirjaa.
Kerron teille uudesta kodista pian lisää, mutta sitä ennen tekee mieli vielä fiilistellä tätä nykyistä. Asumme tässä vielä marraskuun ajan, mutta itseasiassa tänään saamme avaimet uuteen. Voitteko kuvitella, että emme ole pakanneet mitään ja olin vielä ripstamassa joulutähteä ikkunaan, kunnes muistin, että kohtahan pitäisi muuttaa!
Ajattelin tehdä tällaiset hyvin kuvapainotteiset postaukset tämän kodin huoneista ja sitten pikkuhiljaa siirryn uuteen kotiin ja katsotaan minkälaiseksi se muodostuu.
Nämä kuvat ovat näiden neljän vuoden varrelta keittiöstä, joka oli pitkään lempipaikkani kotona. Ehkä siksi, että se on huoneista pienin ja kodikkain. Ja värikkäin. Sittemmin myös olohuoneesta on muodostunut kiva loikoilupaikka, mutta jostain syystä keittiö on se, jossa aina viihdytään, oli kuinka suuret bileet tahansa.
Jännittää aika lailla, että tuleeko uusi koti olemaan yhtä kotoisa ja miten sinne oikein asettuu. Huonejako ja koko on nimittäin aika erilainen. Mutta luotan siihen, että siitä tulee meidän näköinen. Pakkohan se on!
We have lived in this lovely apartment as tenants for four years now and loving it like it was our own. During the past two years we have been searching for our own apartment and now we finally found something we both like. I feel excited and melancholic at the same time because we have really enjoyed our time here! But change is good and it’s so nice to get to decorate our new flat because it has a pretty different floor plan. Can’t wait! These pictures were taken in my favorite place in our current apartment, the kitchen.
COSY HOME 