Pikainen tervehdys ihanat!



Halusin vain tulla sanomaan kiitos teille kaikille, ihanista kommenteistanne ja siitä että luette blogiani, vaikkette kommentoisikaan, hih! Tuli huono omatunto kun en ole ehtinyt tänne hetkeen ja nyt kun kaiken puurtamisen jälkeen olisi aikaa niin ei olekaan voimia. Nukuin juuri pari tuntia keskellä päivää, vaikken koskaan nuku päiväunia! Palaan siis ehdottomasti muutaman päivän sisällä sekä nuukuusviikon juttuihin, ekotekoihin että teidän blogeihin!

Iso KIITOS myös kultaiselle Marialle tästä!



Advertisements

Mukautuva koti



Päätin juuri että kodissa on pystyttävä tekemään kaikkia mahdollisia asioita mitä kulloinkin haluaa, vaikka asuukin minikodissa! Koti saa siis mukautua tilanteen mukaan. Tavaroita tullaan siirtelemään sitä mukaa kun hommat vaihtuu. Joogatilaa raivataan helposti ja työtilakin löytyi kun siirsin väliaikaisesti pikkuruisen ruokapöytäni hassusti sohvan viereen. Voiko olla hölmömpää asiaa kuin omistaa kannettava tietokone jota ei voi siirtää?! Sain juuri langattoman modeemin jota en jostain syystä saa toimimaan, joten koneen on oltava lähellä puhelinpistorasiaa.


Keksin muuten huipun viikon ekoteon ( jos se voidaan lukea sellaiseksi…)!
Siitä lisää myöhemmin!

Nuukuusviikon mietteitä



Interiordesignlover mielenkiintoisesta Living hygge-blogista haastoi minut mukaan viettämään ekologisen kulutuksen teemaviikkoa, eli nuukuusviikkoa. Olen tästä haasteesta erityisen iloinen! Toiveena on siis että ihmiset alkaisivat kiinnittämään enemmän huomiota omiin kulutustottumuksiin ja miettimään olisiko jokapäiväisissä askareissa jotain jonka voisi tehdä vähemmän luontoa kuluttavasti.

“Teemalla halutaan korostaa, että ekologisesti kestävät elämäntavat ovat ihmiselle mahdollisuus nostaa elämänlaatuaan.”

Tämä oli kivasti sanottu, sillä mielestäni se on juurikin noin! Mitä enemmän olen kiinnittänyt huomiota kaikkeen ympärilläni, sitä onnellisemmaksi olen tullut paremmista valinnoistani. On ihanaa että esimerkiksi jokin tuote on luonnonmukainen ja kierrätettävissä ja ei näin ollen kuormita luontoa, mutta tekee samalla hyvää myös itselle! Usein tällaisissa valinnoissa kivana bonuksena on myös se että ne miellyttävät silmää myös visuallisesti enemmän, vai mitä mieltä olette?


Tuoreista luomuaineksista tehtävä salaatti vai kaupan valmissalaatti?


Kauniit ekologiset puhdistusaineet vastaan Fairy?

Well, you got the point!

Mietin pitkään mikä olisi asia johon erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota omissa kulutustottumuksissa tai miten haluaisin nuukailla, mutta täytyy sanoa että kuluttamiseni on jo niin minimissään, ettei se tästä oikein pienemmäksi voi muuttua. Olen lähestulkoon aina ollut hyvin vähävarainen ja se tietenkin rajoittaa jo ihan pakostakin kaikenlaista shoppailua. Olen siitä toisaalta iloinen sillä se on samalla myös opettanut kuinka pienellä ja vähällä ihminen tuleekaan toimeen. Onnea kun ei voi ostaa vaan se tulee sisältä päin ja se vaan on niin totta! Toki tuo totuus on saattanut olla välillä kovallakin koetuksella, mutta sekin on vain saanut miettimään kuinka onnellinen olen silti niistä asioista joita elämässäni on, kuten ystävät, perhe ja katto pään päällä.

Myös muut asiat joilla on vaikutusta ympäristöön ovat olleet elämässäni pitkään niin sanottuna elämäntapana, ettei niitä asioita oikeastaan tarvitse koskaan miettiä, sillä tapa toimia tietyllä tavalla tulee luonnostaan. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kasvissyönti, kaiken mahdollisen kierrättäminen, vaatteiden osto käytettynä, kävely tai julkisen liikenteen käyttäminen jne. Aina on kuitenkin asioita, joihin voisin kiinnittää vielä enemmän huomiota. Viikon ekotekoni voisikin liittyä ruokaostoksiini, jotka ovat lähestulkoon ainoa asia johon käytän rahaa. Ostan paljon luomua, vaikka se onkin edelleen hieman kalliimpaa, mutta olen tehnyt sen valinnan. Sen sijaan liian usein tulee ostettua kaukomaiden hedelmiä ja vihanneksia ja vaikka olisivatkin luomua, pitäisi kyllä harkita hieman enemmän ostaisiko sittenkin mieluummin esimerkiksi kauden vihanneksia tai vaikka kotimaisia marjoja. Tämän huomion en myöskään missään tapauksessa halua jäävän vain viikkoon vaan lupaan vastaisuudessakin ottaa asian enemmän huomioon ruokaostoksilla.


Otan mielelläni myös vastaan kysymyksiä, mietteitä, vinkkejä ja haasteita aiheen tiimoilta jos teille tulee jotain mieleen! Koitan koota viikon lopuksi myös jonkinlaisen listaksen missä asioissa voi säästää sekä luontoa että kukkaroa.

Terveisiä kotitoimistolta!

Tämä viikko on alkanut upeilla auringonpaisteisilla aamuilla. Tänään heräsin jopa ennen herätyskellon soittoa ja päätin lähteä lenkille. Tuntuipa hyvältä hengittää raikasta ilmaa ja lämmitellä kasvoja auringossa. Pitänee ottaa tavaksi koska heti päivä alkoi paljon pirteämmin ja olen jaksanut tehdä töitä yllättävän intensiivisesti. No, aloitus onkin aina hankalinta!


Arkipäivän realismia – cosy home as a messy office. Osa sohvatyynyistä on vielä kuivumassa pesun jäljiltä, vaatteet eivät ole osanneet kävellä kaappiin asti ja todella ergonominen työasento sohvalta muuttui vielä ergonomisempaan jalkojen puutumisasentoon lattialle. Oi, koska tämän neidon sihteerifantasia toteutuu ja pääsen oikeasti järjestelemään työpöytääni ja post-it lappujani, hihih! Kuka palkkaa minut, anyone? 🙂


Tärkeämpääkin asiaa kyllä luvassa myöhemmin, tämä oli vain pieni teehetken pituinen breikki hakemusten täyttelyn lomassa…palataan siis myöhemmin!

Cleaning woman

Sadepäivä, joten nyt siivotaan! Tuntuu että pienessä kodissa pölyn määrä on vakio. Sitä on aina vaikka kuinka imuroi monta kertaa viikossa. Näin valon lisääntyessä se todella häiritsee kun kaikkialla näkee vain pölyä. Pesukoneessa pyörii tänään niin sohvanpäällyset kuin matto ja verhotkin. Keittiö alkaa olla kauhistus ja lattiatkin kaipaavat pesua.


Tiskit tiskataan joko Ecoverilla tai Maison Bellen ihanan tuoksuisella astianpesuaineella.


Pyykinpesuun käytän ainoastaan nestemäisiä aineita, koska tuntuu että annostelu on helpompaa, eikä pesukoneeseen jää niin helposti pesuainejäämiä. Seuraavaksi aion testata pesupähkinöiden tehon. Uusi musta onkin ihanasti testannut ne puolestani, joten täältä voi katsastaa tuloksia!

Herkkulautanen



Uusin suosikkini on tällainen hedelmäinen herkkulautanen! Kun tekee mieli nauttia jotain ihanaa ja herkullista pilkon lautaselle mitä tahansa lempihedelmiä ja päälle kookosmaitoa tai – kermaa. Tässä minulla oli cantaloupemelonia, banaania ja appelsiinia. Myös päärynää, omenaa ja avokadoa laitan usein.

Äitini toi minulle pääsiäiseksi ohraa, joka on minusta paljon kivempi juttu kuin rairuoho. Siinä se saa nyt rauhassa kasvaa ja leikkelen sitä leivän päälle tai salaatteihin.

Viime viikon keittokokeilu näyttää erehdyttävästi hernekeitolta, mutta raaka-aineksina oli muistaakseni selleri, avokado, inkivääri, idätetty vihreä linssi, idätetty herne, ( joo, olihan siellä hernettäkin…!), kurkku ja kookosmaito. Kaikenlaisia vihreitä juttuja. Uskokaa tai älkää, tuo oli oikeasti ihan tosi hyvää! Voin kuvitella, että kaikkien mielestä ei näytä maailman houkuttelevimmalta…mutta minua jotenkin kiehtoo noin voimakkaat värit ruoissa!


Hmm, no näissä kuvissa tuo keiton väri ei kyllä pääse yhtään oikeuksiinsa, aika karmean näköistä, mutta siihen on kyllä syynä tuo Teemu Muurimäki! En nähnyt kuvassa kuin Teemun silmät ja hymyn, joihin tarkensin joten kaikki muu jäi toisarvoiseksi, hihih! Klikatkaa ihmeessä isommaksi. 😉 (Uusin Divaani…)




Ihanaisen ohraruukun lisäksi sain lahjaksi violetin keittiöpyyhkeen kaveriksi kaksi sinapinkeltaista pyyhettä…

Äitini oli luonani pääsiäisen ja haettiin Hallista ruoka-aineksia salaattiin ja tortilla de patatasiin tai tortilla españolaan eli suomalaisittain espanjalaiseen munakkaaseen. Syön nykyään perunaa tuskin koskaan, mutta äiti halusi käyttää mukanaan tuomat perunat, jotta eivät menisi hukkaan. Minä taas rakastan soveltaa, joten munakkaisiin tulikin sitten kaikkea mahdollista muutakin, kuin vain sipulia ja perunaa, joten alkuperäinen ajatus muuttuikin ihan muuksi!


No, nyt niiden paperitöiden kimppuun….hmm, jos ensin kävisi lenkillä! Vai pitäisikö tiskata, vai oliko jotain muutakin? Ei, ei täällä pakoilla edelleenkin. Olisipa oma sihteeri tai ihan vain joku joka laittaisi töihin!

Sateinen päivä ja harhaileva mieli





Tekemistä riittäisi, mutta minä pakenen hakulomakkeita ja apurahahakemuksia siivouksen, bloggailun ja kokkailun pariin. Kovin montaa päivää ei voi enää paeta. Mieli harhailee kaikenlaisissa asioissa, eikä mistään saa oikein otetta. Haluaisi tehdä kaikkea yhtäaikaa ja sitten ei tee mitään. Miettii mennyttä ja tulevaa, vaikka juuri oppi miten eletään hetkessä. Haaveilee kesästä, matkoista, ystävistä, rakkaista, joogasta, maalamisesta, näyttelyistä, niin ja siitä että mieli olisi taas levollinen. Tällaista tämä aina välillä on. Joskus hetkittäin unohtaa, että miten niistä asioista saikaan kiinni. Unohtaa myös että mitkä ne avaimet olivatkaan mielen rauhoittamiseen ja tasapainoiseen oloon.



Naureskelen vähän väliä itselleni sitä että olen nyt työtön ja siltikin tuntuu että tekemistä riittää vaikka miten. Koen olevani onnekas että voin tehdä nyt niitä asioita joista olen haaveillut ja joille olen toivonut aikaa. Hieman on kuitenkin sellainen hukassa oleva olo aina hetkittäin, kun tajuan etten ajattele ehkä ihan realistisesti kaikesta. Sitten taas havahdun kun päässäni soi Dave Lindholmin lause: “Miten niin jalat maassa, oletko nähnyt kenenkään kävelevän ilmassa?”. Se on minusta kivasti sanottu.