Suklaata, suklaata / Home made chocolate calendar

joulukalenteri

Kannatti väsätä poikaystävälle joulukalenteri ihanista Green & Black’sin minisuklaista! Se kun on niin ihana, että säästää minulle usein puolet. Ei meillä onneksi suklaa lopu muutenkaan kesken, kun molemmat jostain syystä tuo levyjä kotiin joka toisella kauppareissulla. Enkä aio edes potea yhtään huonoa omatuntoa herkuttelusta, koska se tuntuu tällä hetkellä suorastaan tarpeelliselta!

joulu-tulee

It was an excellent idea to make a chocolate “calendar” for my boyfriend who’s so lovely that saves me a piece of each. And because at Christmas time there can’t be too much chocolate in the house, we buy a bit more every time we go to the corner store. I’m sure it must be healthy because it feels so right!  

Suklaata ja pähkinöitä

Huh, ilta on pelastettu. Muistin hakea herkkuja Ekolosta. Talvi-iltojen välttämättömyys, sanoisin. Olen miettinyt useastikin, että Ekolo on kyllä ihan lempikauppojani. Vaikka en enää asu niin lähellä, niin silti suuntaan ennemmin sinne kuin keskustaan. Juuri sopivan kokoinen, jotta kaiken löytää helposti. Henkilökunta on ihanaa ja aina avuliasta. Olen saanut muutaman kerran pahan mielen käydessäni isommassa eko-liikkeessä. Myyjä tiuski, kun unohdin tarkastaa täyttöpesuaineen nimen, höh. No, kunhan putkahti mieleen. Tämä ei siis ole maksettu mainos. 🙂

Mistä te ostatte suklaata ja pähkinöitä? Ja tämä on sitten tärkeä kysymys! 😉

Toipilaan eväät

 

Sanoisin että kannatti olla kipeänä, sillä sain eilen kotiinkuljetuksena itse tehtyä linssikeittoa hallin punajuurileivän kera sekä jälkiruoaksi laskiaispullan! Maailman kivoin kuriiri. Nukuin neljätoista tuntia ja nyt on paljon parempi olo. Minulla on kyllä teoria, että tämä sairastuminen oli pelkkää stressikipeyttä. En ole sairastellut juuri lainkaan vuosiin, mutta nyt olen nukkunut superhuonosti jo pitkään. Välillä jopa valvonut öitä, kriiseillyt töideni kanssa ja sen lisäksi syönyt liikaa herkkuja. En siis ihmettele että tulin kipeäksi. Vähemmästäkin vastustuskyky laskee. Nyt olen onneksi selvittänyt suurimmat ongelmat ja kipeänä olen nukkunut kuin tukki. Pullaakin lupaan syödä vähemmän, mutta vasta sitten kun ollaan päästy Runebergin, laskiaispäivien ja vaalihössötysten ohi! Tämä vain tiedoksi niille, jotka ihmettelevät että mihin “terveelliset” herkkupostaukset ovat jääneet, kun täällä asuu tällainen pullahiiri nykyään. Kai se on tämä talvi, jos sitä saa vähän syyttää.

Sunnuntaibrunssi

 

Eräs ihana pariskunta muutti kuukausi sitten Ruotsista tänne Helsinkiin ja se on niin kiva juttu, että oksat pois! Mitähän tuokin sanonta tarkoittaa? Eihän siinä ole mitään järkeä. Jokatapauksessa oli ihan huippua viettää sunnuntaita yhdessä. Yhdistimme voimavaramme, eli kolikot kukkarosta ja kaikki mitä kaapeista löytyi ja saimmekin aikaiseksi herkullisen sunnuntaibrunssin.

 

 

Toinen puolisko ystävistäni on kotoisin eteläsuomesta, josta he tulivat tänään aamulla suoraan Helsinkiin. Siellä ystäväni perheellä on aivan mielettömän ihana luomumaatila. Toivon että joskus saisin julkaista muutaman kuvan sieltä. Uskomaton piha, talo kuin linna ja lähellä metsä ja järvi. Oikea paratiisi siis. Saimme brunssillemme muutamia herkkuja suoraan tuolta tilalta.  Maistoin tietysti jokaista lajia itsetehtyä hilloa. Punaherukkaa sekä musta- ja valkoherukkahilloa.

 

 

Ja tämä kuvassa oleva puuro oli ikuistettava, sillä se on yksinkertaisesti parasta puuroa, jota olen ikinä syönyt! Ystäväni isä tekee tätä joka aamu, jyvät puhdistamalla ja ja jauhamalla. Maistuu maailman ihanimmalta mannavelliltä.

 

 

Pariskunnan kodista löytyisi myös paljon mielenkiintoista kuvattavaa ja sainkin jo luvan joku päivä käydä ikuistamassa kodin tänne teidänkin iloksi.

 

 

 

Herkkuja metsästä

Muutaman viikon takainen retki Nuuksioon oli metsän tuoksuista haaveilleelle kaupunkilaiselle parasta aikoihin! Aivan ihana päivä kauniissa ympäristössä. Eväshetki kallioilla, luontokuvausta, viimeisten mustikoiden ja ensimmäisten puolukoiden poimimista ja sienestystä. Sieniä löytyikin niin iso kassillinen, että sen jälkeiset viikot on nautittu sienirisottoa, sienimunakasta, sieniä juuresmuusilla, sienileipiä, sienipiirakkaa ja kaikkea mahdollista sienilisukkeilla.

 

Saldona paljon suppilovahveroita ja vaaleaorakkaita, muutama kantarelli ja herkkutatti.

 

Sienestämiseen jää koukkuun ja metsässä voisin viettää aikaa ikuisuuksiin, kyllästymättä.  Eilen koitettiin löytää sieniä ja puolukoita hieman lähempää, Herttoniemestä, mutta löytyi vain pieni kassillinen suppilovahveroita. On lähdettävä siis pian uudestaan Nuuksioon!

Aamiainen Berliinissä

 

Kun tänään aamulla avasin jääkaapin oven ja sisällä loisti vain valo, muistelin haikeana Berliinin aamupalakahviloita ja ravintoloita.  Sain matkan synttärilahjaksi ystävältäni viime syksynä, kun täytin kolmekymmentä. Ihan Liian Kiva Lahja. Reissu oli huippu ja seura vielä huipumpi! Berliini vakuutti niin, että sinne on lähdettävä pian uudestaan pidemmäksi ajaksi.

 

 

Asustelimme Mittessä, jossa hintataso on kuulemma hieman korkeampi, mutta löysimme muutaman tyyriimmän aamiaisen jälkeen söpön kahvilan ihan hotellimme nurkilta, jossa runsas buffet-aamiainen maksoi viisi euroa.  Mieleen jäi erityisesti kahviloiden rennot sisustukset ja hyvä musiikki.

 

Paras tuorepuristettu appelsiinimehu, jota olen koskaan juonut!

 

 

 

 

Berliiniin ( tai mihin tahansa ) matkustaessa on hyvä, jos taskusta löytyy ystävien ja tuttavien vinkit parhaista paikoista tai mikä vielä parempaa, paikallinen suunnistusapu kivoimpiin paikkoihin. Meilläkin oli onneksi vinkkilappusia, mutta lisääkin olisi kaivattu.  Aamulla nälkäisenä aamupalapaikkaa etsiessä tuli aluksi eksyttyä vähän tylsempiinkin ja niihin kalliimpiin kahviloihin, mutta loppuviikkoa kohden löytyi jo monta ihanaa ja edullista paikkaa. Ensi kerralla siis tiedämme jo vähän minne päin kannattaa suunnata.

 

 

Jäätelökateus

 

Iski jäätelökateus kun ystävä kertoi herkutelleensa jätskillä. Kurkistin pakastinlokeroon ja sieltä löytyi neljä pakastettua banaania.  Kuivakaapista pilkisti pussillinen raakakaakaojauhetta ja jääkaapista löytyi kauramaitoa. Niistäpä syntyi supermaukas suklaamoussejätski!

 

 

Banaanien pitää antaa sulaa hieman, että ne saa kuorittua veitsellä. Sormet jäätyy, mutta lopputulos on sen arvoista. Banaanit blenderiin. Sekaan pari ruokalusikallista kaakaojauhetta ja sen verran kauramaitoa, että blenderi suostuu toimimaan.

 

 

Valmista! Ja koska blenderini ei ole niin priima ja jouduin lisäämään maitoa hieman enemmän ( ja silti kone vain surrusi hankalasti tuskissaan ) ja jätskistä tulikin paksua suklaajuomaa, niin lusikoin sen sellaisenaan lasista! Nam! Päälle puolukoita ja pari mintunlehteä.

 

 

No, säästin minä puolet ja maltoin laittaa pakkaseen jäätymään jäätelömäisemmäksi. Koitan malttaa säästää suklaaherkkua ihanimmalle ja parhaalle leipämestarille, joka ilahdutti minua tuolla kuvassa näkyvällä värikkäällä leikkulaudalla. Siinähän on kaikki lempparivärini! Ihan superhieno! Raaskinkohan edes käyttää sitä, ettei tule viiruja veitsestä? Olen ihaillut tuota leikkuulautaa siitä asti, kun ihana Sort of Pink sen esitteli. Kiitos!!!

 

Oodi leivälle

 

 

Ystäväni antoi joululahjaksi leivän. The Leivän. Niin hyvää ettei oikeastaan tekisi mieli muuta syödä. On se jo melkein kadonnutkin. Minusta leiväksi voi kutsua ruisleipää, jossa on vain ne tarvittavat ainekset – ruis, vesi ja suola ( jota tulee ostettua kaupasta ) tai sitten tällaista rakkaudella itse leivottua leipää, jolloin saa varmasti tuoretta, lisäaineetonta, maukasta leipää, jota voi maustaa vaikka millä! Tämä on porkkanaleipä. Sisällä ainakin rusinoita ja pähkinöitä. En voi kuvailla sen enempää, mutta sanon vain että parasta mitä olla voi. Onhan se nyt niin kauniskin. 🙂

 

 

 

 

…ja ei kaipaa päälle muuta kuin nokareen voita.