Suklaata, suklaata / Home made chocolate calendar

joulukalenteri

Kannatti väsätä poikaystävälle joulukalenteri ihanista Green & Black’sin minisuklaista! Se kun on niin ihana, että säästää minulle usein puolet. Ei meillä onneksi suklaa lopu muutenkaan kesken, kun molemmat jostain syystä tuo levyjä kotiin joka toisella kauppareissulla. Enkä aio edes potea yhtään huonoa omatuntoa herkuttelusta, koska se tuntuu tällä hetkellä suorastaan tarpeelliselta!

joulu-tulee

It was an excellent idea to make a chocolate “calendar” for my boyfriend who’s so lovely that saves me a piece of each. And because at Christmas time there can’t be too much chocolate in the house, we buy a bit more every time we go to the corner store. I’m sure it must be healthy because it feels so right!  

Advertisements

Suklaata ja pähkinöitä

Huh, ilta on pelastettu. Muistin hakea herkkuja Ekolosta. Talvi-iltojen välttämättömyys, sanoisin. Olen miettinyt useastikin, että Ekolo on kyllä ihan lempikauppojani. Vaikka en enää asu niin lähellä, niin silti suuntaan ennemmin sinne kuin keskustaan. Juuri sopivan kokoinen, jotta kaiken löytää helposti. Henkilökunta on ihanaa ja aina avuliasta. Olen saanut muutaman kerran pahan mielen käydessäni isommassa eko-liikkeessä. Myyjä tiuski, kun unohdin tarkastaa täyttöpesuaineen nimen, höh. No, kunhan putkahti mieleen. Tämä ei siis ole maksettu mainos. 🙂

Mistä te ostatte suklaata ja pähkinöitä? Ja tämä on sitten tärkeä kysymys! 😉

Toipilaan eväät

 

Sanoisin että kannatti olla kipeänä, sillä sain eilen kotiinkuljetuksena itse tehtyä linssikeittoa hallin punajuurileivän kera sekä jälkiruoaksi laskiaispullan! Maailman kivoin kuriiri. Nukuin neljätoista tuntia ja nyt on paljon parempi olo. Minulla on kyllä teoria, että tämä sairastuminen oli pelkkää stressikipeyttä. En ole sairastellut juuri lainkaan vuosiin, mutta nyt olen nukkunut superhuonosti jo pitkään. Välillä jopa valvonut öitä, kriiseillyt töideni kanssa ja sen lisäksi syönyt liikaa herkkuja. En siis ihmettele että tulin kipeäksi. Vähemmästäkin vastustuskyky laskee. Nyt olen onneksi selvittänyt suurimmat ongelmat ja kipeänä olen nukkunut kuin tukki. Pullaakin lupaan syödä vähemmän, mutta vasta sitten kun ollaan päästy Runebergin, laskiaispäivien ja vaalihössötysten ohi! Tämä vain tiedoksi niille, jotka ihmettelevät että mihin “terveelliset” herkkupostaukset ovat jääneet, kun täällä asuu tällainen pullahiiri nykyään. Kai se on tämä talvi, jos sitä saa vähän syyttää.

Sunnuntaibrunssi

 

Eräs ihana pariskunta muutti kuukausi sitten Ruotsista tänne Helsinkiin ja se on niin kiva juttu, että oksat pois! Mitähän tuokin sanonta tarkoittaa? Eihän siinä ole mitään järkeä. Jokatapauksessa oli ihan huippua viettää sunnuntaita yhdessä. Yhdistimme voimavaramme, eli kolikot kukkarosta ja kaikki mitä kaapeista löytyi ja saimmekin aikaiseksi herkullisen sunnuntaibrunssin.

 

 

Toinen puolisko ystävistäni on kotoisin eteläsuomesta, josta he tulivat tänään aamulla suoraan Helsinkiin. Siellä ystäväni perheellä on aivan mielettömän ihana luomumaatila. Toivon että joskus saisin julkaista muutaman kuvan sieltä. Uskomaton piha, talo kuin linna ja lähellä metsä ja järvi. Oikea paratiisi siis. Saimme brunssillemme muutamia herkkuja suoraan tuolta tilalta.  Maistoin tietysti jokaista lajia itsetehtyä hilloa. Punaherukkaa sekä musta- ja valkoherukkahilloa.

 

 

Ja tämä kuvassa oleva puuro oli ikuistettava, sillä se on yksinkertaisesti parasta puuroa, jota olen ikinä syönyt! Ystäväni isä tekee tätä joka aamu, jyvät puhdistamalla ja ja jauhamalla. Maistuu maailman ihanimmalta mannavelliltä.

 

 

Pariskunnan kodista löytyisi myös paljon mielenkiintoista kuvattavaa ja sainkin jo luvan joku päivä käydä ikuistamassa kodin tänne teidänkin iloksi.

 

 

 

Herkkuja metsästä

Muutaman viikon takainen retki Nuuksioon oli metsän tuoksuista haaveilleelle kaupunkilaiselle parasta aikoihin! Aivan ihana päivä kauniissa ympäristössä. Eväshetki kallioilla, luontokuvausta, viimeisten mustikoiden ja ensimmäisten puolukoiden poimimista ja sienestystä. Sieniä löytyikin niin iso kassillinen, että sen jälkeiset viikot on nautittu sienirisottoa, sienimunakasta, sieniä juuresmuusilla, sienileipiä, sienipiirakkaa ja kaikkea mahdollista sienilisukkeilla.

 

Saldona paljon suppilovahveroita ja vaaleaorakkaita, muutama kantarelli ja herkkutatti.

 

Sienestämiseen jää koukkuun ja metsässä voisin viettää aikaa ikuisuuksiin, kyllästymättä.  Eilen koitettiin löytää sieniä ja puolukoita hieman lähempää, Herttoniemestä, mutta löytyi vain pieni kassillinen suppilovahveroita. On lähdettävä siis pian uudestaan Nuuksioon!