Pikamoikkaus!

Heippa ihanaiset! Sellaista täällä huhuilen, että oon koittanut tänään jo kahteen otteeseen vastata kommentteihinne, mutta bloggeri ei anna mun vastata. Höh. Ja mun kone vetelee viimeisiään. Tää raasu on kerännyt niin paljon remonttipölyä, että sammuilee vaan itsestään tuon tuosta. Toivottavasti saisin pelastettua, sillä uuteen koneeseen ei ole nyt varaa. Mutta koti alkaa olla jo koti! Ihanaa! Tänään viimeistelin listat, imuroin ( imurikin hajoaa ihan just lopullisesti ) ja pyyhin lattiat. Tuntuu ihan Maailman Parhaimmalta tulla kotiin kun mahtuu eteisestä sisään, eikä tarvitse kompastella lautoihin ja työkaluihin ja pestä koko ajan käsiä pölystä! 🙂

Ihmettelette varmaan näitä kuvia. Ne ovat nostalgiatrippi tästä kodista ajalta, jolloin asuin täällä ennen! Tuntuu ihan hassulta katsoa näitä. Telkkaria en ole omistanut vuosiin, kaktus on kuollut, hassut, liian lyhyet verhot entinen poikaystävä on pöllinyt multa ( aion saada ne joskus takaisin ), patteritelinettä ei enää oo, eikä tuota verholautaakaan, sohvan vaihdoin samaisen exän kanssa ( nyt harmittaa, se oli kivempi kuin nykyinen ), bambukin kuoli, mutta sama lamppuhan se siinä roikkuu! Se saa kyllä nyt vaihtua. Tuoli ei ole enää leopardi ja kaninsyömä pöytä on verhovarasmiehellä. Kamerakin oli joku kökkö, tai sitten en osannut kuvata. Niin ne ajat muuttuu.

Vastailen kommentteihinne ja myös ihaniin arvontaesittelyihinne (!) huomenna jos bloggeri ei temppuile ja antaa minun julkaista edes tämän ja kone pysyy päällä. Voisin lyödä nyt lukkoon myös arvonnan päättymispäivän, ettette luule että tämä on ikuinen arvonta. 🙂 Vielä saa siis vastailla ja osallistua sunnuntaihin 10. 4 asti ja sitten suoritan arvonnan! Ja kuulen teistä niin mielelläni vaikkette tahtoisikaan osallistua, eli itsestään voi kertoa ihan muuten vaan, jos haluaa.

Mun peitto!

kuva: theselby.com

Ainakin melkein!
Tulipa hauska olo kun huomasin tuon kuvan, kun siinä oli jotain itselle tuttua, kotoista. Tilkkutäkki. Kivan huolettomasti on myös tuo mies kotinsa sisustanut. Kaikki vaan lattialla. 😀 Vähän niin kuin mun kodissa juuri nyt. Kaikki vaan torneina. Tyyli sekin.

Rakkaudesta

Sunnuntai on täydellinen kun ei tarvitse pukeutua saati meikata, vaan voi oleilla supermukavassa, pehmoisessa yöpaidassa ja villasukissa koko päivän. Aurinko paistaa. Pitkä aamupala on entistä nautinnollisepi ahkeran remontoinnin ja siivouksen jälkeen.

Teki mieli jotain hyvää aamiaista ja kiskaisin yöpaidan päälle pitkän neulepaidan ja hupullisen takin ja myssyn ja hain lähikaupasta ananaksen ja ruisleipää.

Se nautitaan sängyssä, ryppyisissä lakanoissa blogien, Hesarin näköislehden ja Radio Helsingissä kuuluvan Lasse Kurjen Rakkaudesta- ohjelman kanssa.

Kaikkein suurinta mielihyvää tuottaa hieno, valkoinen katto! Siitä tuli hyvä! JEEEEEEEE!
Kiitos anonyymille kommentoijalle, joka kehoitti rapsimaan halkeamat, eikä jättämään niitä niille sijoilleen.

Nyt hiomaan vielä yhtä seinää, jossa meneekin tämä päivä ja toivottavasti pääsisin jo tänään vielä sitä maalaamaankin. 2 x seinän maalaus, listojen maalaus, ikkunasyvennyksen maalaus ja keittiöseinän hionta ja maalaus x 2, niin sitten se on siinä!

TAHTOO SISUSTAMAAN!

Ystävähotellissa

On tämäkin kun ihminen ei saa unta keksiessään keskellä yötä bataattimunakkaan! Voi olla että unettomuuteeni vaikutti myös se että join ennen nukkumaan menoa kupillisen valkoista teetä, enkä muistanut että siinäkin on tietysti kofeiinia. Miksi aina öisin tulee mieleen miljoona asiaa? Eikö niitä voisi pohtia päivisin? Taidan käydä taas hieman ylikierroksilla, sillä joka toinen yö nukun hyvin ( koska olen niin väsynyt valvomisesta ) ja joka toinen yö menee miettiessä remonttia, maalaamista, tulevia töitä, näyttelyitä, Berliiniä, Pariisia, Barcelonaa, blogia, arvonnan palkintoja, Suomenlinnaa, takin puuttuvaa nappia, mummoa ja lippispäisiä poikia. Hohhoijaa. Eletään siis taas niitä aikoja että sängyn vieressä on oltava kynä ja paperia ja herään yöllä silmät ummessa kirjoittamaan muistilappuja, joiden salakirjoitusta koitan aamuisin tulkita.

Tämän viikon olen saanut yöpyä tässä viihtyisässä kodissa, kiitos matkustelevien ystävien! On ollut oikeastaan tärkeääkin, että olen voinut remonttipäivän jälkeen mennä jonnekin, jossa tunnelma on rauhallinen. On ollut ihan hotellifiilis. Hyvällä tavalla. Kiitos.

Niin ja se bataattimunakas! En mä turhaan yöuntani menettänyt, vaan heti aamulla seitsemältä kun lähikauppa aukesi olin ostamassa bataattia ja luomumunia. Siinä se nyt sitten on.

Mietin yöllä ystäväni kanssa tehtyä Barcelonan reissua ja sieltä sai näitä hyviä tortilla de patatas-herkkuja ja sitten ajattelin että no täytyyhän tätä kokeilla jonkun muun kuin perunan kanssa. Tuli sitten vähän tuhdimpi aamiainen. Aikaisemminkin olen kokeillut tuota hieman soveltaen täällä.

Tämä ihana lainakoti sai taas haaveilemaan parvekkeesta. On ollut muuten ihan täydellistä herätä joka aamu auringon paisteeseen! Vielä yksi yö ja sitten katson voisinko jo yöpyä omassa kodissa vai tarvitsenko vielä muutaman lisäyön jossain. Väliaikatietona sen verran että uskoisin että ensi viikon loppupuolella koti olisi jo jotenkuten valmis.

Ja asiasta toiseen, hieman myöhäinen vinkki! Helsingissä järjestetään viikonloppuna luonnonkosmetiikkamessut! Paikkana Finlandia-talo klo 10-16. Ilmainen sisäänpääsy! Koitan itsekin ehtiä käväisemään aamulla.

Jotain valkoista

Täällä sitä istutaan tohvelit jalassa ja ihmetellään. Heräsin siihen että minulle toivotettiin viestillä oikein hyvää tasa-arvon ja Minna Cantin päivää. Hehe. Ulkona sataa lunta. Olen ollut viikon poissa kotoa, siis yöt, ja täytyy sanoa että oma koti ja sänky kullan kallis! On oikeasti koti-ikävä. Nukuin niin hyvin ja heräsin onnellisena ja huitaisin kädellä rapistunutta maalia peitolta ennen petaamista.

Pöytä on käännetty nurinkurin sängylle. Täällä on ihan hyvä bloggailla. 🙂 Mutta hei huomaatteko! Valkoista! Mun kodissa on jo jotain valkoista! Toinen puoli näyttääkin sitten vielä tältä…

Tällä hetkellä ihmettelyä aiheuttaa tuo “ovi”, joka löytyi tapetin alta. Tää asunto on luultavimminkin ollut joskus naapurin asunnon verran isompi. Tai sitten tuo on joku kaappi. No, oli mikä oli, se on kiinni ja se pysyy siinä ja minä peitän sen. Niin.

Kiitos teille kaikille jo tähän mennessä arvontaan osallistuneille! Ootte ilahduttaneet mua niiiiiiin paljon ja ihan superkivaa että ootte vastanneet niin perusteellisesti ja on ollut Tosi Mielenkiintoista lukea teistä!!! Vastaan teille jokaiselle, ehdottomasti, ehkä jo huomenna, sillä nyt on alettava tuon seinän kimppuun!

Ylläri!

ON PÄÄTTYNYT!

Lupasin jotain kivaa ja se tulee nyt! Olen blogannut yli 2,5 vuotta, mutten ole koskaan järjestänyt arvontaa, joten haluan kiittää teitä arpomalla jotain kaunista ja kivaa. Te lukijat sekä kommenttinne olette bloggaamisen suola, sokeri ja hunaja, jos niin voi sanoa. Ja tässä tapauksessa vuorisuola, intiaanisokeri ja luomuhunaja, hih! 🙂

On minulla tässä omakin lehmä ojassa, sillä olisi ihana tietää keitä kaikkia siellä oikein lymyilee, sillä vierailijoita on paljon, mutta tiedän teistä vain pikkuruisen osan. Voittekin siis toimia mun remppatsemppaajina ( heh, hauska sana!) ja ilahduttaa mua kommenteillanne, joita voin sitten epätoivoisina hetkinä lueskella! 😀 Koska en ehdi blogini pariin nyt niin usein remontin vuoksi, niin aikaa osallistua on rutkasti. Suoritan arvonnan sitten kun kotona alkaa olla edes jokseenkin valmista.

Osallistua voi siis näin:

1. Kommentoimalla tähän postaukseen ja kertomalla kuka olet tai mitä tahansa pientä haluatkin mainita itsestäsi ( anonyymina tottakai saa osallistua ja kommentoida edelleenkin, mutta jonkinlainen nimimerkki tarvitaan, jotta arvonta on helpompaa ) Pelkkä heippaus riittää.

2. Kaksi arpalipuketta teille jotka vinkkaatte minkälaisista jutuista pidätte eniten tai mitä toivoisitte kenties lisää? Risuja, ruusuja, toiveita ja kysymyksiä tai mitä vain siis otetaan vastaan.

3. Homma överiksi kun kerran aloitettiin, joten kolmas lipuke linkittäville. 🙂

Niin ja mitä sitten arvotaan? Hmm, jotain luomuherkkua aivan varmasti ja sitten jotain käytännöllistä, ehkä myös jotain second handia. Hyvä kombinaatio. Ehdin keksiä jotain huippua sillä välin kun te osallistutte. Ja kun keksin, niin lupaan kertoa ja laittaa kuvan. Mutta jotain ylläriä myös, koska se on hauskaa!

P.S Nämä kuvat on mun rakkaalta työhuoneelta. Lupaan esitellä sen teille joskus.

Tervehdys hengityssuojaimen alta!

Välillä tuntuu että remontti ei edisty mihinkään siksi, etten käytä siihen kokonaisia päiviä. Tänään työskentelin ahkerasti koko illan ja sain tehtyä vaikka mitä ja olo oli heti hieman enemmän voiton puolella. Pitää tehdä päätös että koittaa työskennellä aamusta iltaan, sillä alkaa olla jo hieman koti-ikävä. Täytyy sanoa, että jos nyt vasta aloittaisin ja tietäisin mitä on edessä, niin en ryhtyisi koko hommaan. Kuitenkin on kyseessä vuokra- eikä omistusasunto. Mutta toisaalta olen tosi iloinen siitä että aloitin, koska olen paljon viisaampi ja jos joskus vielä remppaan jotain, niin onpahan ainakin kokemusta!

On täällä nyt kuitenkin enemmänkin tapahtunut kuin nämä kuvat antavat ymmärtää. Nämä ovat lähinnä vastakkaisen seinän tutkielmaa. 🙂 Maailman iloisin yllätys oli se, että vastakkainen seinä ei ole vuorattu levyllä, vaan tapetin alta löytyy ihan vain betonia. Hieman seinä on rikki, mutta ei onneksi tuon pahemmin. Ja nyt olen jo seinän korjauksen mestari.

Katto lattialla….

Hyvä sattuma on, että ystävät matkustelee. Olen saanut nukkua täällä ja täällä kissojen kanssa. Oma koti on niin pölyssä, että parempi pysytellä yöt muualla. Luulen että loppuviikkoa kohden täällä alkaa olla jo jotain valkoista….katosta on syytä aloittaa. Nyt aika on mennyt lähinnä korjaamiseen, paklaukseen, hiomiseen ja maalikerrosten kuivumisen odotteluun.

Kaunis kiitos

kuva

Voi kun tulen niin jälkijunassa kaiken kanssa, mutta nyt vihdoin kaunis kiitos monista tunnustuksista joita olen saanut jo ajat sitten ja lisännyt sivupalkkiin. Lämmittää mieltä kovasti, tiedätte sen, vaikka käynkin hitaalla. Kiitos paljon Kia’s diaryn Kia, Sofie Avec Sofie-blogista, Kakunpalanen-blogin Jenni ja A kiss from the past! Ja anteeksi jo valmiiksi jos olen unohtanut jonkun. Ei saa pahastua. Olen sellainen spontaani blogin kirjoittaja, että juttua tulee juuri silloin kun se pälkähtää mieleen, joten siksi ihanien tunnustusten kyselyt vie aina aikaa toteuttaa ja meinaa jäädä unholaan. Ei siis tarkoita ettenkö ilahtuisi valtavasti ja kuten huomaatte, en ole unohtanut! 🙂

Ajattelin että saisin yhdistettyä kysymyksiä yhdeksi, uudeksi sörsseliksi, mutta ei siitäkään mitään tullut, sillä olen aloittanut niitä kirjoittelemaan vähän väliä ja aina ne tyssää johonkin! Kysymykset liittyivät blogiin, joten ajattelin että skannaan tänne syksyllä tehdyn Divaani-haastiksen, koska siinä on melkeinpä samoja kysymyksiä, mutta eihän sitäkään lehteä löydy täältä muuttoremppakaaoksen keskeltä. 🙂 Suonette siis anteeksi, että olen ankeuslaiskimus. Haluaisin laittaa tunnustuksia eteenpäin vaikka kelle, mutta teitä ihania on niin paljon ja tunnustukset ovat varmaan kierrelleet jo siellä täällä, joten minäpäs keksin teille jotain paljon kivempaa ja siitä kerron pian!

Onni on…

…oma sänky
– turvapaikka ja tukikohde kodissani sekä myös ainoa paikka, jonka koitan pitää tavaravapaana vyöhykkeenä remontin keskellä

…kylpyamme
– rentoutumista varten siinä vaiheessa kun herää aamulla remontin keskeltä ja alkaa olla jo oikeasti hieman epätoivoinen olo

…kasvonaamio
– kylvyssä, kynttilän valossa voi sulkea silmät ja nauttia hiljaisuudesta ja puhdistaa kasvot remonttipölystä

… silkkinen kimono
– kylvyn jälkeen tai koska tahansa, kun tarvitsee jotain, joka saa olon tuntumaan täydellisen pehmeältä

…sisustuslehdet
-voi haaveilla siitä, että koti olisi jo valmis ja miettiä miten sen sisustaa

Remppaeväät

Remontissa tarvitaan kunnon eväät, joten heti aamusta olen koittanut syödä kunnon aamiaisen. Jostain syystä mun ruokahalu on taas ihan valtava ja voisin syödä miehen annoksia. Ja syönkin. On tehnyt mieli myös kaikkea “raskaampaa”, joten Samsaran ruisleivän päältä löytyy voita, cheddaria, paprikaa, luomumunaa ja graavilohta. Salaattia, basilikaa, vuorisuolaa, mustapippuria, vähän sitruunaa ja avokadoa.

Turkkilaista jogurttia marjoilla tai hedelmillä…

Välillä kaivataan tummaa suklaata herkkukahvilla…

Tätä tandooritofu-ohjetta oon tehnyt jo kolme kertaa, koska se on niin hyvää. Kerran laitoin tofun tilalle munakoisoa. Aina hieman sovellan, joten fariinisokerin tilalle laitoin hunajaa. Lisäilin maustehulluna vielä tuoretta inkivääriä ja chiliä. Huh, on mausteista, mutta ihan huippuhyvää! Riisiä en oikeastaan koskaan tuu käyttäneeksi ja “pastankin” syön aina ilman pastaa, joten soosilla mentiin, eikä mun mielestä kyllä kaipaa mitään turhia lisukkeita! Päälle korianteria tai minttua ja basilikaa tai kaikkia!