Sunnuntaisin / All about Sundays

Päivät matelee ja pomppii, vuoron perään. Sunnuntait kuittaa ja kokoaa. Ajattelen viikonloppua ystävien kanssa, tanssia ja hölötystä. Nuokun bussissa, koneella, sohvalla. Ilmassa hektisyyttä ja kaipuuta lepoon. Olen miettinyt viime aikoina paljon sitä mikä elämässä on tärkeintä, mihin pitäisi priorisoida. Sunnuntaisin se on kuitenkin aina ystävät, halailu, aamiaiset, kahvi, musiikki ja kävelyretket. Usein kävelen lempiaamiaispaikkaani Keitaaseen. Siellä on parhaat uppomunat, musiikki, aamun lehti ja leppoisa tunnelma. Välillä jättiaamiainen ja parhaimmat korvapuustit pitkän pöydän ääressä Bon Tempsissa. Toisinaan puistokahvit ja aurinkoa Karhupuistossa.

Tästä on ihan hyvä aloittaa uusi viikko.

Sundays are all about lovely breakfasts at my favorite cafés, wandering around, and meeting friends. 

Levoton ja onnellinen / Restless and happy

Olen huomannut, että on ihan mahdollista olla samaan onnellinen ja tyytyväinen, levoton ja muutoskaipuinen. Kaikki on niin hyvin, mutta samaan aikaan mieli on levoton ja harhaileva. Kaipaan jotain muutosta, en edes tiedä mitä.  Juon iltateetä auringossa. Kevät pyrkii sisälle. Mietin matkustamista, mahdollisuuksia, kirjoja, lukemista, kirjoittamista, töitä, New Yorkia, Lissabonia, kesää, kallioita, Skotlantia, mummoa, perhettä, ystäviä, rakkautta, univelkaa.

Elämä on nopeaa, ajatuksenvirtaa. Nukahdan kirkon reunalle aurinkoon ja poltan nenäni.

Iloitsen välillä niin paljon, että otan hyppyaskeleita, puhun taukoamatta ja hoen ihanaa. Toisinaan en meinaa jaksaa kävellä portaita ja hengästyn mummona. Mietin miksi raahasin painavan kauppakassin toiselta puolelta kaupunkia kävellen.

Päätän kantaa kameraa kaikkialle, mutta unohdan sen heti kotiin. Tiputan puhelimeni lattialle, siitä tulee mykkä. Laitan veljelle syntymäpäiväviestin, jossa kerron, etten voi enää soittaa, viestitellä vain.  Mitä aiot tehdä puhelimelle? En mitään, en aio enää koskaan soittaa, viestitellä vain. Jahas. Kahden päivän päästä puhelin päättää alkaa toimimaan.

Iltataivaalla linnut ja ajatukset.

I have noticed that it’s possible to be really happy and satisfied and restless at the same time. I desire some kind of change and suffer from a bad case of travel fever. But I’m so happy that the evenings are full of light now!

Koti täynnä taidetta / Home full of art

Olen onnistunut täyttämään kotimme kaikki seinät tauluilla, korteilla, julisteilla ja hyllyillä. Muistan kun muutimme tähän kotiin ja ajattelin, että tänne mahtuu vaikka mitä. En olisi kuvitellutkaan, että  tulee päivä, jolloin joku taulu ei enää mahdu seinälle. Tai no mahtuu toki, jos täyttää oikein ranskalaisesti lattiasta kattoon. Tykkään niin paljon kauniista kuvista, että haluaisin nähdä ne kaikki kerralla. Tuntuu vaikealta laittaa joku kortti kaappiin lepäämään. Toisaalta niitä on ihana vaihdella ja sovitella eri paikkoihin.

Näinä ihanan valoisina päivinä olen innostunut vaihtelemaan tauluja ja etsimään niille sopivia paikkoja ja pareja. Kuvaan koko ajan kaikkea, koska olen niin innoissani siitä, että on taas valoisaa. Innostun jokaisesta varjosta ja kuviosta ja räpsin menemään.  Nakuttelen surutta nauloja seiniin.

All the walls in our home are starting to be full of art, but I can’t help it! I like nice pictures, cards and posters so much. I’m SO happy that it’s light again. I take photographs all the time because there’s so many lovely shadows every where and home looks warm and soft after the long winter. 

Kotimme eteinen / Our home: The foyer

Eteisestä on hyvin harvoin kuvia blogissa, syystä että se on kodin pimein ja epäkuvauksellisin kohta. Pidän kuitenkin eteisen ovista, ikkunoista ja mintunvihreästä seinästä. Nyt valo alkaa taas yltää keskelle kotia ja tulvii pienistä, vanhoista ikkunoista välillä todella kirkkaasti.

A few pics from our foyer that I don’t usually photograph because it’s the darkest spot in our home. I still like it, because of the old doors, the mint green walls and the lovely little windows.