Työhuoneella / In my studio

 

Kuvailin työhuoneella ollessani maalauksiani, jotta voisin tuijotella niitä kotonakin. Miettiä mikä missäkin on pielessä ja miten jatkaa. Joskus se auttaa, että teoksen näkee muualla kuin siellä paikan päällä. Napsin samalla muutamia kuvia tännekin.

 

 

Tämä ihanan jättimäinen pohja on uusi terapiataulu. Se tarkoittaa minun kielellä sitä, että pohjalle suditaan mitä mieleen juolahtaa, lähinnä värejä päällekkäin. Nyt oli turkoosin ja keltaisen kaipuu. Sitten jonain päivänä siihen alkaa muodostua jotain. Terapiahuiskinta on siis pohjaväri vain, joka poistaa valkoisen kankaan kauhun sillä, että sitten se ei ole enää valkoinen! Johan on iisiä, voisi ajatella.

 

 

Keskeneräisiä töitä.  Niitä jotka ovat vielä pelkkiä kysymyksiä.

 

Love telephone. Ei voi soittaa rakkaalle Amerikkaan, kun piuhat on katki.

 

Sotkuinen eteinen, jolle voisi tehdä jotain.  Huomenna minulla on uudet työhuonekaverit,  jospa sitten siivotaan!

 

Tea or coffee?

 

Aamuisin heti herätessä tekee usein mieli teetä. Sitten vähän myöhemmin keitän kahvia. Usein juon joko espressoa tai lisään kauramaitoa. Sain äidiltäni lahjaksi Bialettin mokkapannun ja se on oikein hyvä. Tänä sunnuntaina ei ollut luvassa yhtä herkullista aamiaista kuin viime sunnuntaina ystävien kanssa, mutta leipomani porkkanasämpylät kuitenkin maistuivat. Leppoisaa sunnuntaita teille mitä sitten puuhailettekaan! Minä ajattelin ensin hieman ommella ja sitten lähteä työhuoneelle maalaamaan, koska on “vapaapäivä” muista töistä.

 

Paris apartment

Töölössä oikeasti vain, mutta pariisilaishengessä, sillä eilen kun silmäilin asuntoani, niin mieleen tuli ystäväni jutut asunnoista Pariisissa. Kuinka keittiössä on sohva, jossa on kiinni sänky, joka jatkuu ruokapöydäksi, jossa on kiinni kirjahylly, joka on kiinni vessanpöntössä. Tai jotakin siihen suuntaan. Asunnot ovat niin pieniä, että kompaktisti kaikki käden ulottuvilla. Minun pitäisi poistaa muutama huonekalu, niin olisi hieman tilavampaa. Tästä alkaa minun kierros.

 

Eteisen ja huoneen välisen oviaukon vieressä ovat tuolit, jotka odottavat että kannan toisen työhuoneelle ja toisen varastoon. Tuoleissa on kiinni liian iso sohva, josta haluaisin eroon.

 

Sohvan reunalla nojaavat taulupohjat ja kehykset, jotka odottavat uutta paikkaansa. Sohvassa on kiinni sänky, joka kääntyi toisin päin, koska ikkunasta veti liikaa.

 

Sängyssä on kiinni pieni hylly, josta myös haluaisin eroon. Se toimii nyt jonkinlaisena yöpöytänä /romuhyllynä.

 

Että sellainen kierros. Toinen puoli ehkä joskus myöhemmin. Löytyykö teidän kodeistanne samanlaista, ah niin ihanan ahdasta, pariisilaistunnelmaa vai onko ympärillä tilaa juoksennella, joogata ja heittää kärrynpyöriä?

The Science of Sleep

 

Olin peiton alla ihan hyvissä ajoin.  Oli jopa ihan kiva ja unelias olo, sillä käännettyäni sängyn pois vetävän ikkunan alta, uni on tullut paremmin. Tarvitsen silti vielä villasukat ja kaksi peittoa. Ajatella, eikä edes pakkasta vielä. Suljin silmät ja alkoi vain vilistä kuvia hevosista, pastellipuista ja pilvistä ja sitten tuntui että uni ei enää tulekaan, sillä teki mieli nousta ylös askartelemaan.  No, kääräisin vain peiton ympärille ja tulin kertomaan teille, mikä minut aina tekee iloiseksi! No tämä ihana elokuva nimeltään Science of Sleep! Olen nähnyt tuon lukuisia kertoja ja jaksan aina vain katsoa uudelleen. Usein riittää vain pelkkä elokuvan alun rumpu-ja kosketinsoittokohtaus ja minua alkaa hymyilyttämään. Sitten olenkin jo paremmalla tuulella, jos en aiemmin ollut.

 

Luulen että tuo elokuva tuli mieleeni, koska maalasin tänään hyvin tyytyväisenä kaikkea ihan hönttiä, vaikka minun oli tarkoitus tehdä suhteellisen tavallinen metsä. Puissa roikkui pastellin värisiä munia. Niitä minä pyörittelin menemään. Tiedä sitten miksi. Nyt tiedänkin jo mitä teen huomenna. Taidan vaihtaa pensselit välillä värikyniin!

Oletteko nähneet elokuvan? Koitin kovasti liittää tähän elokuvan trailerin, mutta enhän minä osannut. Kurkatkaa siis linkistä, jos huvittaa.  Nyt nukkumaan ja toivottavasti satu-unet jatkuu!

Sunnuntaibrunssi

 

Eräs ihana pariskunta muutti kuukausi sitten Ruotsista tänne Helsinkiin ja se on niin kiva juttu, että oksat pois! Mitähän tuokin sanonta tarkoittaa? Eihän siinä ole mitään järkeä. Jokatapauksessa oli ihan huippua viettää sunnuntaita yhdessä. Yhdistimme voimavaramme, eli kolikot kukkarosta ja kaikki mitä kaapeista löytyi ja saimmekin aikaiseksi herkullisen sunnuntaibrunssin.

 

 

Toinen puolisko ystävistäni on kotoisin eteläsuomesta, josta he tulivat tänään aamulla suoraan Helsinkiin. Siellä ystäväni perheellä on aivan mielettömän ihana luomumaatila. Toivon että joskus saisin julkaista muutaman kuvan sieltä. Uskomaton piha, talo kuin linna ja lähellä metsä ja järvi. Oikea paratiisi siis. Saimme brunssillemme muutamia herkkuja suoraan tuolta tilalta.  Maistoin tietysti jokaista lajia itsetehtyä hilloa. Punaherukkaa sekä musta- ja valkoherukkahilloa.

 

 

Ja tämä kuvassa oleva puuro oli ikuistettava, sillä se on yksinkertaisesti parasta puuroa, jota olen ikinä syönyt! Ystäväni isä tekee tätä joka aamu, jyvät puhdistamalla ja ja jauhamalla. Maistuu maailman ihanimmalta mannavelliltä.

 

 

Pariskunnan kodista löytyisi myös paljon mielenkiintoista kuvattavaa ja sainkin jo luvan joku päivä käydä ikuistamassa kodin tänne teidänkin iloksi.

 

 

 

Sateenkaaren värit

http://www.alexandraangle.com/

 

Jos rakkauteni väreihin ei vielä ole käynyt ilmi, niin kerrottakoon se nyt: minä niiiiiiiin rakastan värejä! Voisin vain tuijotella tuota ihanista ihaninta kiikkustuolia tässä tovin jos toisenkin. Kuva löytyi internetin syövereistä, kuten myös nämä kaksi alempaa, joita olen hautonut inspiraatiokansiossani jo pitkään. Alimmassa viehättää värikkäät tyynyt ja keskimmäisessä koko tila ja ikkunoista tulviva valo sekä muhkeista muhkein sänky ja kivat, raidalliset vuodevaatteet. Mun makuuhuone voisi olla vaikka tuollainen, jos saisin päättää.

 

http://www.baubauhaus.com/

 

http://thedesignfiles.net/