Hetkessä toinen

Ensimmäinen joulukuuta. Aurinko pilkottaa vielä hetken vastapäisen talon takaa ja tekee ikkunoista säihkyvän kultaisia ja vaaleanpunaisia. Varis raakkuu lumisella katolla ja avoimesta ikkunasta henkii kevyen kirpeä pakkasilma. Iltaisin ilma tuoksuu takalta ja tähtisadetikuilta, nyt auringolta ja lapsuuden ulkoilupäiviltä. Kuuntelen uutta Nick Caven levyä, joka sopii täydelliseksi sunnuntailevyksi.

Olen aloittanut monta kertaa kirjoittamaan tästä alkaneesta talvesta, menneestä marraskuusta, viime aikojen mietteistä ja kaikesta tapahtuneesta, mutta koskaan en ole saanut tekstejä valmiiksi. Kokeilen auttaisiko sunnuntain rauha viimeistelemään hajanaiset lauseet ja ajatukset.

Tässä marraskuussa oli jotain erilaista, ehkä hyväksyvä suhtautumiseni tällä hetkellä kaikkeen. Elämä on tuntunut alati muuttuvalta, hetkessä toiselta.

Mieli on hetkessä toinen, minä olen hetkessä toinen.

Pölyinen koti, sumuinen mieli

Toiset kuihtuvat, toiset aloittavat uuden elämän.

Viime aikojen tärkein elämääni tullut asia on ollut itsestä huolehtiminen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Koitan hoivata, kuunnella ja hengittää. En jää murehtimaan asioita, vaan tartun heti toimeen ja teen asioille jotain. On kovin helppoa ja tavallista vain märehtiä ja odottaa, että ihmeitä tapahtuu, mutta usein käy niin että mitään ei tapahdu ja asiat menevät vain pahemmiksi. Tänä vuonna olen juossut lääkäreillä enemmän kuin koskaan, mutta se on nyt ollut tarpeellista ja tärkeää ja olen iloinen, että ymmärsin sen viimein.

Kaikki keinot käyttöön-mottoni on tehnyt minut onnelliseksi viime aikoina. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan kaikkea joogasta, saunasta ja osteopatiasta hoitaviin linimentteihin, kiviin ja yrtteihin. Mitä hipimpää, sen hauskempaa. On tuntunut hyvältä vain päättää, että aion tehdä nyt kaikkeni parantuakseni ja haluan voida paremmin. Vaikka se ei välttämättä onnistu (eikä aina ole mahdollista), olen ainakin yrittänyt kaikkeni.

Kulunut marraskuu tuntui helpoimmalta marraskuulta vuosiin (jos ei nyt mietitä terveysongelmia) ehkä juuri siksi että olen viime aikoina vain antautunut kaikelle ja ottanut pimeyden ja sen mukanaan tuoman väsymyksen ja rauhan vastaan hyväksyen. Olen nukkunut, nukkunut ja haukotellut ja tuntenut oloni herkemmäksi kuin koskaan. Mutta kaikki se on ollut ihan ookoo.

Ripustin marraskuussa roikkuvalot keittiön nurkkaukseen ja haaveilen lisävaloista myös olohuoneeseen. Kaikki kimallus tekee iloiseksi ja tässä tapauksessa enemmän on enemmän. Poltan mehiläisvahakynttilöitä ja syön kasapäin oransseja sitruksia.

On joulukuu ja kaikki on aika mukavasti, kun näkee asioiden valoisat puolet. Toivon lunta.

4 thoughts on “Hetkessä toinen

  1. Täällä blogimaailmassa jotkut postaukset,postaajat tuntee itselleen niin sopiviksi.Ihminen kaipaa aika ajoin samaistumista ja nauttii itselleen ihanien ja tärkeiden asioiden löytämisestä muiden ajatuksista.Usein täällä koen juuri näin.Taas nytkin.Kuvasi hivelevät esteetikon silmää!❤
    Ja Helenen näyttelyä odotan jo sydän syrjällään,pääsen nauttimaan siitä kohta pian tyttäreni ja äitini kanssa.Ihania,rauhaisia päiviä sinne sinulle.

    • MIrjam-Matilda, kiitos paljon, olipa ihanasti sanottu, piristit päivääni! 🙂 Samaistuminen on kyllä tärkeää ja on kivaa kun tulee sellainen olo, ettei ole yksin ajatustensa kanssa.
      Oi, ihanaa näyttelyretkeä, se on aivan ihana näyttely, tykkäät varmasti!
      Aurinkoisia talvipäiviä!

  2. Kiitos kirjoituksestasi. Melko samoissa vesissä uidaan😊. Terveyshuolet painavat minuakin ja lääkärille olen jälleen menossa. Selvyyttä asiaan ei tahdo tulla. Se syö voimia ja huolestuttaa. Jooga on hyväksi, sen olen huomannut. Mielelle ja kropalla. Menen tunnille, kun on sopiva aika. En pakota itseäni lähtemään, jos on jotenkin huono hetki, tai en vain jaksa. Kun ikää tulee lisää, haluan vähentää kaiken ylimääräisen pois, mikä ei todella ole pakollista. Joogatunnin jälkeen olo on aina hyvä. Tuohon marraskuun ankeuteen suhtaudun simppelisti, täytyy vain kestää se, kun muuta ei voi. Marraskuu tulee ja menee😊. Voimia sinulle ja ihanaa joulun odotusta.

    • Irene, kiitos vertaistuesta! Ikävä kuulla, että sullakin on terveyshuolia. Ne todella kyllä vievät voimia ja energiaa ja täyttävät päivät. Mutta hyvä että tehdään jatkotutkimuksia ja älä luovuta, vaan pyydä lisätutkimuksia niin kauan kunnes selvyys löytyy.
      Ihanaa että jooga auttaa! Mä ostin kanssa joogakortin, mutta ajattelin aloittaa vasta tammikuussa. Oon sun kanssa samaa mieltä siinä, ettei itseään kannata pakottaa, sillä niitä päiviä tulee kyllä kun tekee mieli mennä ja sitten on hyvä olo.
      Ihanaa joulun odotusta sulle myös ja parempaa vointia! ❤

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s